Kaarle Väinö Wallin (Voionmaa vuodesta 1906) syntyi 12.2. 1869 Jyväskylässä ja kuoli 24.5. 1947 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat seminaarin lehtori Olai Wallin ja Flora Fredrika Bernhardina Schreck.
Voionmaa toimi mm. Kyläkirjaston Kuvalehden B-sarjan julkaisijana vuodesta 1897 sekä talousmaantiedon ja -historian opettajana Suomen Liikemiesten kauppaopistossa vuosina 1899-1907.
Voionmaa nimitettiin Pohjoismaiden historian dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1903 ja saman alan ylimääräiseksi professoriksi vuonna 1918.
Voionmaan teoksista on syytä mainita mm. "Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana" (1893), "Suomen talousmaantieto" (1905), "Tampereen kaupungin historia I-III" (19031910), "Suomalaisia keskiajan tutkimuksia" (1912), "Suomen karjalaisen heimon historia" (1915) ja "Maailman työ ja tuotanto I-II" (1918-1928).
Voionmaa toimi Kansanvalistusseuran sihteerinä vuosina 1907-1912. Hänen toimestaan perustettiin myös Työväen sivistysliitto vuonna 1918. Työväen sivistysliiton piirissä syntyi myös Työväen akatemia, jonka esimiehenä ja opettajana Voionmaa oli yli kaksi vuosikymmentä.
Voionmaa luennoi professorintoimensa mm. Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa, jonka ensimmäiseksi kansleriksi hänet nimitettiin 1945.
Voionmaa oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1919-1945. Hän oli senaattorina vuonna 1917, ulkoministerinä vuosina 1926-1927 sekä kauppaja teollisuusministerinä vuosina 1937-1939.