Andreas Warelius syntyi 14.7. 1821 Tyrväällä ja kuoli 16.1. 1904 Loimaalla. Vanhemmat: talollinen Matti Juhonpoika ja Maria Jaakontytär.
Warelius sai aluksi yksityisopetusta Tyrvään pitäjänapulaiselta H. Saloniukselta, tuli 1837 Porin kouluun ja 1841 Turun lukioon sekä pääsi ylioppilaaksi 1843. Hän valmistui papiksi 1848. Hän oli ensin opettajana Hämeenkyrössä, ja sitten pappina useassa seurakunnassa, vuodesta 1869 Loimaan kirkkoherrana.
Warelius oli Turun tuomiokapitulin asessori useaan otteeseen ja edustajana myös valtiopäivillä 1877-78
Vuonna 1845 hän julkaisi luonnontieteen peruskysymyksiä selvittelevän kirjan Enon opetuksia luonnon asioista (II osa 1856). Myöhemminkin hän toimitti kansankirjasia, uskonnollisia teoksia ym. Vuonna 1848 ilmestyi komedia Vekkulit ja Kekkulit.
Vuonna 1847 Warelius yhdessä 10 muun opiskelijan kanssa sitoutui puheessa ja kirjoituksessa käyttämään suomea. Hän oli perustamassa Suometarta ja oli puoli vuotta lehden päätoimittajana.
Hän oli myös vakava tutkija ja oli Pietarin Tiedeakatemian toimesta kansatieteellisellä tutkimusmatkalla. Tästä kertoo Suomiaikakauskirjassa vuonna 1848 ilmestynyt kirjoitus Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende (suomennettu vuonna 1985 nimellä Suomen kansaa).
Warelius oli ystävänsä Elias Lönnrotin huomattavin avustaja sanakirjatyössä.
Warelius vaikutti suomenkieleen myös siten, että hän korjasi Uuden testamentin vuoden 1862 painoksen ja osittain Raamatun vuoden 1871 painoksen oikeinkirjoituksen.
Hän käytti itse myös nimeä Antero Varelius.
Puoliso v:sta 1848 Fredrika Lovisa von Schantz (k. 1911).