Emil Erik Wikström syntyi 13.4. 1864 Turussa ja kuoli 25.9. 1942 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestari Johan Erik Wikström ja Gustava Linnamäki.
Wikström harjoitti taideopintoja Turun jälkeen Wienissä, Pariisissa ja Italiassa.
Wikström sai vuonna 1893 ensimmäisen palkinnon Säätytalon otsikon veistoskilpailussa. Hänen suunnittelemansa kuvaryhmä esittää Aleksanteri I:tä vuonna 1809 julistamassa Porvoossa Suomen tulleen korotetuksi kansakuntien joukkoon. Teos valmistui Pariisissa vuosina 1897-1902.
Wikströmin muista vuosisadan vaihteen töistä on mainittava mm. Fredrik Paciuksen rintakuva, joka paljastettiin Helsingin Kaisaniemessä vuonna 1895, Helsingissä sijaitseva Elias Lönnrotin patsas, joka valmistui vuonna 1902 ja Mikael Agricolan patsas, joka paljastettiin Viipurissa vuonna 1908.
Wikström sai professorin arvonimen vuonna 1919.
Wikströmin myöhemmistä töistä merkittävin on J.V. Snellmanin muistopatsas Helsingissä (1923).