Henrik Borgström syntyi 26.4. 1799 Loviisassa ja kuoli 30.6. 1883 Helsingissä. Vanhemmat: raatimies Henrik B. ja Juliana Husberg.
Borgström oli nuorena kauppapalvelijana Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Hän pääsi kirjeenvaihtajaksi erääseen Liverpoolin liikkeeseen. Palattuaan Suomeen 1823 hän perusti 1825 asioimisliikkeen H. Borgstrom & C:o, josta vähitellen kasvoi yksi maan suurimpia liikkeitä.
Vuonna 1834 aloitti Borgströmin tupakkatehdas, ja vuonna 1847 hän oli mukana perustamassa Forssan puuvillatehdasta. Borgström oli myös poliittinen vaikuttaja. Hän oli mm. tullitaksakomitean jäsen vuonna 1857 ja rahanuudistuskomitean jäsen 1862. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1851.
Borgström oli kirjallisuuden ja taiteen tukija ja hänen kotinsa oli Helsingin henkisen elämän keskuksia, mm. J. V. Snellman kuului Borgströmin läheisiin ystäviin. Snellman oli jopa työssä Borgströmin liikkeessä, kun viranomaiset estivät Borgströmin hankkeen tehdä Snellmanista kauppaoppilaitoksen johtaja.
Borgström tunnetaan Helsingin puistojen rakentajana. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1834 yhtiö, joka sai aikaan Kaivopuiston ja Ullanlinnan kylpylän rakentamisen. Vuonna 1851 hän perusti yhtiön, joka vuokrasi Töölönlahden perukan ympärillä olevat pellot ja teki niistä puiston, jota kutsuttiin Eläintarhaksi. Vuonna 1877 alue luovutettiin puistoksi kaupungille. Tähän puistoon pystytettiin vuonna 1888 hänen rintakuvansa, jonka teki Walter Runeberg.
Borgström oli maan rikkaimpia miehiä. Varsinkin tukkukauppa näyttää olleen tuottoisaa. Hänen poikansa Henrik oli Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen Yhdys-
pankin perustajia, mutta kuoli jo vuonna 1865 pudottuaan hevosen selästä.
Puoliso vuodesta 1827 Carolina Christina Kjemmer (kuoli 1885). Hän otti aktiivisesti osaa köyhien avustamiseen.