Friedrich Wilhelm Buxhoevden syntyi 14.9. 1750 Muhun saarella Saarenmaalla, ja kuoli 23.8. 1811 Loden linnassa Virossa. Vanhemmat: tilanomistaja Otto Friedrich von B. ja Helena Charlotta von Weijmarn.
Buxhoevden oli juuriltaan vanhaa Baltian saksalaista aatelia, joka oli aikanaan palvellut myös Ruotsin armeijassa. Hän meni 14-vuotiaana sotaväkeen ja otti osaa jo 1769-70 Turkin sotaan. Hän avioitui ylhäissäätyisen Natalia Alexejeffin kanssa ja pääsi sitä kautta hovin suosioon. Hän osallistui Ruotsin sotaan vuosina 1788-90 komentaen joukkoja Suomessakin, palveli Nassaun prinssin laivastossa ja ylennettiin kenraalimajuriksi 1789. Hän oli divisioonankomentajana Puolan sodassa 1792-94, ylennettiin kenraaliksi ja nimitettiin 1795 Varsovan kuvernööriksi. Buxhoevden sai ansioistaan preussilaisen kreivin arvon.
Napoleonin sodissa Buxhoevden kuitenkin epäonnistui Austerlitzin ja Pultuskin taisteluissa. Hän sai eron sotaväestä ja toimi kuvernöörin virassa.
Suomen sodan alkaessa 1808 Buxhoevden määrättiin ylipäälliköksi Suomeen ja johtamaan maan hallintoa sodan aikana. Hän pyrki valloittamaan Suomen vähin vaurioin, missä onnistuikin melko hyvin. Hän ei ottanut juurikaan osaa varsinaiseen sodanjohtoon.
Oravaisten taistelun jälkeen 29.9. 1808 tehty Lohtajan aselepo johti Buxhoevdenin eroon, koska sitä pidettiin Venäjälle epäedullisena. Hän sai eron "heikentyneen terveytensä vuoksi" ja lähti Suomesta joulukuussa 1808. Buxhoevden vetäytyi omistamaansa Loden linnaan ja kuoli siellä 1811.
Puoliso vuodesta 1777 venäläinen Natalia Alexejeff (k. 1808).