Minna (Ulrika Wilhelmina) Canth syntyi 19.3. 1844 Tampereella ja kuoli 12.5. 1897 Kuopiossa. Vanhemmat: puuvillatehtaan mestari, myöhemmin kauppias Gustaf Wilhelm Johnsson ja Ulrika Archelin, kumpikin hämäläistä talonpoikaissukua.
Perhe muutti Tampereelta Kuopioon ennen Minnan kouluaikaa. Hän kävi ruotsalaisen tyttökoulun Kuopiossa ja tuli vuonna 1863 oppilaaksi Jyväskylän seminaariin. Hän keskeytti opiskelunsa ja meni 1865 naimisiin opettajansa lehtori J. Fr. Canthin kanssa. Miehensä kuoltua 1879 hän muutti seitsemän lapsen kanssa Kuopioon ja otti hoitoonsa isänsä perustaman kaupan.
Canth aloitti kirjallisen toimintansa avustamalla miehensä toimittamaa KeskiSuomea ja Päijänne-lehteä. Hän kirjoitti pieniä novelleja sekä raittiusja naisasiasta.
Pieni kokoelma Novelleja ja kertomuksia ilmestyi 1878 salanimellä Wilja. Vuonna 1879 syntyi näytelmä Murtovarkaus, joka esitettiin Suomalaisessa teatterissa 1882. Samanlainen aihe, köyhän ja rikkaan rakkauden ristiriita on toisessa näytelmässä Roinilan talossa, joka esitettiin 1883.
Kuopiossa Canthin yhteiskunnalliset käsitykset radikalisoituivat ja hän alkoi toimia aktiivisesti naisten oikeuksien puolesta. Hän sai vaikutteita varsinkin Bucklen, Spencerin, Stuart Millin, Emersonin, Brandesin, Tainen ja Henry Georgen teoksista. Lisäksi hän luki Ibseniä, Bjørnsonia, Garborgia, Strindbergiä, Maupassantia ja Zolaa. Canthin näytelmiin alkoi tulla jyrkkää kritiikkiä kirkkoa ja kaksinaismoraalia vastaan. Tämä näkyi selvänä Työmiehen vaimossa 1885 ja novellissa Hanna (1886). Salakari (1887) käsitteli uskottomuutta. Kovan onnen lapsia ilmestyi seuraavana vuonna. Se kuvaa ihmisiä, jotka hätä ajaa yhteiskunnan vastaisiin tekoihin. Canthin realistiseen kauteen kuuluvat myös novellit Lain mukaan (1889), Kauppa-Lopo (1889), Lehtori Hellmanin vaimo (1890) ja Agnes (1892).
Canth oli toimittamassa Vapaita aatteita -lehteä vuosina 1889-90.
1890-luvulla Canthin tuotanto henkistyi ja siihen tuli vaikutteita Leo Tolstoilta. Tämä näkyy jo näytelmässä Papin perhe (1891), jossa vanhan ja nuoren sukupolven ristiriita päättyy sovintoon. Viimeinen näytelmä Anna Liisa (1895) kuvaa lapsenmurhaa ja sen tunnustamista ja puhdistautumista.
Canthin kriittiset näytelmät herättivät myös pahennusta ja niiden esittämistä rajoitettiin. Häntä pidettiin tärkeänä tukena nuorille kirjailijoille.
Puoliso vuodesta 1865 lehtori Johan Fredrik Canth (kuoli 1879).