Uno Cygnaeus syntyi 12.10. 1810 Hämeenlinnassa ja kuoli 2.1. 1888 Helsingissä. Vanhemmat: lääninrahastonhoitaja Jakob Georg C. ja Johanna Fredrika Aejmelaeus.
Cygnaeus kävi Hämeenlinnan triviaalikoulun ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1827. Hän valmistui maisteriksi 1837 ja vihittiin papiksi. Palveltuaan pappina Viipurissa hän meni Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palvelukseen ja oli pappina Sitkan saarella Alaskassa 1840-1845.
Amerikasta palattuaan Cygnaeus toimi pappina Pietarin Pyhän Katarinan ruotsalaisessa seurakunnassa sekä Pyhän Marian suomalaisen seurakunnan kirkkokoulun johtajana 1846-48. Pietarissa Cygnaeus tutustui kasvatusopilliseen kirjallisuuteen, erityisesti Pestalozzin, Fröbelin ja Diesterwegin teoksiin.
Keisari määräsi 1856, että senaatin oli tehtävä ehdotus, miten kansansivistystä tarkoittavien koulujen jarjestämistä maalaiskunnissa helpotettaisiin. Cygnaeus jätti senaattiin syyskuussa 1857 ehdotuksen, että oppiaineina tulisi olla myös maallisia aineita. Hän esitti myös kirkosta erillisen kouluhallituksen, seminaarin ja harjoituskoulun perustamista. Lisäksi hän korosti tyttöjen koulutuksen tärkeyttä. Ehdotus sai senaatin tuen.
Cygnaeus palkattiin valmistelemaan kouluuudistusta. Tässä tarkoituksessa hän matkusti kotimaassa ja ulkomailla. Hänen saamiinsa kokemuksiin nojautuva ehdotus maan kansakoulutoimen järjestämiseksi julkaistiin 1861.
Kansakoulun oli oltava yleinen pohjakoulu, jossa kaikkien kansanluokkien lapset saavat ensimmäisen opetuksensa. Kansakoulun on kehitettävä myös kätevyyttä: käsitöiden, maatalouden ja kasvitarhanhoidon opetus on tehtävä yleiseksi.
Cygnaeuksen ajatukset herättivät paljon arvostelua. Snellman ei voinut hyväksyä sitä, että koulu näin ottaisi kasvattajan tehtävän, joka kuuluu perheelle; hänen mielestään koulun tuli vain jakaa tietoja.
Cygnaeuksen kanta voitti ja hänestä tuli myös kansakoulujen ylitarkastaja. Kansakouluasetus julkaistiin vuonna 1866. Seminaari oli aloittanut Jyväskylässä 1863 ja Cygnaeus oli sen johdossa vuoteen 1869.
Ylitarkastajan virassa Cygnaeus toimi kuolemaansa saakka. Hänet vihittiin Upsalan yliopiston kunniatohtoriksi 1877.
Vuonna 1900 paljastettiin Jyväskylässä Cygnaeukselle muistopatsas.
Puoliso vuodesta 1854 Anna Charlotta Axianna Diederichs (kuoli 1912).