Albert Gustaf Aristides Edelfelt syntyi 21.7. 1854 Porvoon pitäjässä ja kuoli myös siellä 18.8. 1905. Hänen vanhempansa olivat rakennushallituksen ylitirehtööri, arkkitehti Carl Albert Edelfelt ja Alexandra Augusta Brandt. Edelfeltin isä oli syntyjään ruotsalainen ja äiti kauppiaantytär Porvoosta.
Edelfelt aloitti taideopintonsa jo kouluaikanaan. Vuonna 1872 hänet palkittiin Taideyhdistyksen näyttelyssä ja seuraavana vuonna hän matkusti valtion apurahan turvin opiskelemaan Antverpeniin, josta hän siirtyi Pariisiin École des Beaux-Arts'iin. Pariisissa Edelfelt sai vuonna 1877 näytteille taulunsa "Kuningatar Blanka" ja "Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista".
Edelfelt omaksui Pariisissa tavan maalata suoraan luonnon mukaan ja vuonna 1879 tehty "Lapsen ruumissaatto" sai seuraavana vuonna Pariisin salongissa palkinnon. Ranskan valtio osti vuonna 1881 hänen taulunsa "Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa" ja vuonna 1885 Edelfelt maalasi muotokuvan ranskalaisesta tiedemiestä Louis Pasteurista. Vuodelta 1887 ovat taulut "Luxembourgin puistossa" ja "Naisia Ruokolahden kirkolla", joka palkittiin kaksi vuotta myöhemmin Grand prix'llä Pariisin maailmannäyttelyssä.
Edelfelt avioitui vuonna 1888 vapaaherratar Anna Elise De la Chapellen kanssa. 1890-luvulla Edelfeltin taiteessa tapahtui uusi käänne kohti romantiikkaa ja kotimaan historiaa. Tämä näkyy esimerkiksi teoksissa "Kristus ja Mataleena" ja "Porilaisten marssi", jota seurasikin "Vänrikki Stoolin tarinain" kuvitus (1894-1900). Edelfelt toimi vuosina 1895-1904 Taiteilijaseuran ja vuosina 19031905 Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtajana.
Edelfelt maalasi myös Larin Parasken (1893), Aino Acktén (1901), Ida Aalbergin (1902) ja Robert Kajanuksen (1905) muotokuvat. Edelfelt voitti vuonna 1891 yliopiston juhlasalin seinämaalauskilpailun. Turun akatemian vihkiäiskulkuetta esittänyt teos valmistui vasta 1904 ja se tuhoutui pommituksessa 40 vuotta myöhemmin.