Robert Wilhelm Ekman syntyi 13.8. 1808 Uudessakaupungissa ja kuoli 19.2. 1873 Turussa. Vanhemmat: pormestari Karl Kristoffer E. ja Sara Elisabet Gadolin.
Ekman jäi 8-vuotiaana täysin orvoksi. Hän sai piirustuksenopetusta Turussa G. W. Finnbergiltä. Vuonna 1824 hän matkusti Tukholmaan ja opiskeli Taideakatemiassa. Hän eli puutteessa, mutta menestyi hyvin ja pääsi palkinnoillekin. Vuonna 1837 tultuaan Ruotsin alamaiseksi, hän sai matkarahan ja pääsi ulkomaille.
Pariisissa Ekman opiskeli historiamaalari P. Delarochen johdolla. Tänä aikana syntyivät mm. hollantilaistyylinen Lukeva eukko, ja Majoituskohtaus 30-vuotisen sodan aikana, jonka kuningas Kaarle XIV Juhana osti. Ekman jatkoi matkaansa Italiaan, missä maalasi romanttissävyisiä kansanelämän kuvauksia.
Palattuaan 1844 Ruotsiin hänet valittiin Taideakatemian jäseneksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Runebergin runous vaikutti häneen ja 1845 hän maalasi mm. kohtauksen Hirvenhiihtäjistä ja toisen Jouluillasta.
Vuonna 1845 Ekman tuli Turkuun ja jäikin lopullisesti Suomeen. Hänestä tuli Suomen kansalaiseksi 1855. Hän perusti Turkuun maalarimestari C. G. Söderstrandin kanssa ensimmäisen piirustuskoulun.
Suomessa Ekmanista tuli kansanelämän kuvaaja. Eräät romanttiset taulut, kuten Kreeta Haapasalo soittaa talonväelle kannelta, levisivät laajasti jäljennöksinä.
Ekman maalasi tunnetut suuret teokset Porvoon valtiopäivien avajaiset, ja Vuoden 1863 valtiopäivien avajaiset, joissa esiintyy suuri joukko ajan merkkihenkilöitä. Hän maalasi useita aiheita Kalevalasta, kuten Ilmatar ja Lemminkäisen äiti haravoi poikaansa. Niiden tyyli eroaa jyrkästi myöhemmästä Kalevalan (Gallen-Kallela) kuvakielestä.
Puoliso vuodesta 1848 Josefina Pippingsköld (kuoli 1871).