Karolina Sidonia Eskelin syntyi 3.4. 1867 Helsingissä ja kuoli siellä 6.11. 1936. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Nikolai Eskelin ja Sidonia Antoinetta Boberg.
Eskelin aloitti koulunkäyntinsä ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti takaisin Helsinkiin vuonna 1877. Eskelin jäi orvoksi vuonna 1880.
Eskelin toimi liikeapulaisena ja opiskeli samaan aikaan Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun opettajatarluokalla. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1885 ja filosofian kandidaatiksi vuonna 1888.
Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa vuonna 1895 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi väitöskirjallaan "Studier öfver tarminvagination".
Eskelinillä oli vuosina 1900-1903 Tampereella ja vuosina 1907-1919 Helsingissä oma yksityissairaala. Hän toimi myös vuosina 1903-1905 ja 1912 Yhdysvalloissa suomalaisten keskuudessa lääkärinä.
Eskelin kirjoitti terveydenja sairaanhoidon alalta yleistajuiset teokset "Terveydenhoidosta talonpoikaiskodeissa ja pienten lasten hoidosta" (1899), "Venerisistä taudeista" (1905), "Ensiapu tapaturmissa" (1923), "Gynekologinen sairashoito" (1924) ja "Henkilökohtaisesta terveydenhoidosta" (1927). Eskelin oli Kotilieden lääkärikirjan päätoimittaja (1929-1931).