Frans Mikael Franzén syntyi 9.2. 1772 Oulussa, ja kuoli 14.8. 1847 Härnösandissa Ruotsissa. Vanhemmat: kauppias Zachris F. ja Helena Schulin.
Franzén oli varhaiskypsä ja pääsi ylioppilaaksi 13-vuotiaaana ja maisteriksi 17-vuotiaana.
Franzén opiskeli Upsalassa historiaa ja Kantin filosofiaa ja nimitettiin vuonna 1792 kaunopuheisuuden dosentiksi Turkuun. Samana vuonna hän julkaisi ensimmäiset runonsa, mihin vaikutti rakastuminen Margret Tihlemaniin. Niitä julkaistiin StockholmsPostenissa. Ruotsin Akatemia antoi hänelle vuonna 1794 Lundbladin palkinnon ja seuraavina vuosinaFranzén matkusteli Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Runoelma Sång öfver Gustaf Philip Creutz toi Ruotsin Akatemian suuren palkinnon.
Franzén nimitettiin Turun yliopiston oppihistorian professoriksi vuonna 1798. Hän siirtyi yleisen historian ja filosofian professorin virkaan vuonna 1801.
Uusisssa runoissaan Franzén palasi kysymykseen unelman ja todellisuuden suhteesta ja päätyi tulokseen, että ihmisen on hillittävä kaipaustaan ja toiveitaan ja löydettävä onnensa kodin piirissä (Emili eller en afton i Lappland, 1802). Tältä ajalta ovat myös suositut seuralaulut, kuten "Champagnevinet" (1804). Kansallista ajattelutapaa kuvastaa runo Finlands uppodling ja suomeksi kirjoitettu Veisu Kuningalle Suomen kansalda, 1805, joka oli väännös Englannin kansallislaulusta.
Franzénin vaimo kuoli 1806, mutta hän meni uuteen avioon seuraavana vuonna parhaan ystävänsä Choraeuksen lesken kanssa.
Suomen eroa Ruotsista kuvataab runoissa Briggen och slupen ja Den inre föreningen.
Franzén muutti 1811 Ruotsiin, missä hänet oli valitti Akatemian jäseneksi. Hän toimi Kumlan seurakunnan kirkkoherrana vuoteen 1824, mistä muutti Tukholmaan Klaran seurakunnan kirkkoherraksi ja tuli samalla Ruotsin Akatemian sihteeriksi.
Vuonna 1831 Franzén valittiin Härnösandin piispaksi ja hän oli virassa kuolemaansa saakka. Suomessa hän kävi mm. vuonna 1840, jolloin vihittiin riemumaisteriksi.
Ruotsissa syntyivät mm. historialliset runoteokset Gustaf Adolf i Tyskland, Columbus eller Amerikas upptäckt, ja Svante Sture eller mötet i Alvastra.
Franzénin tuotanto sisältyy teoksiin Skaldestycken I-VII (1824-61 ja 1867-69), Skrifter i obunden stil (1835), Predikningar I-V (1841-45) ja Minnesteckningar I-III (1848-60).
Puoliso vuodesta 1799 kauppiaan tytär Lilly Roos (k. 1806), vuodesta 1807 runoilija Mikael Choraeuksen leski Sofia Kristina Wester (k. 1829), ja vuodesta 1831 leski, taloudenhoitajatar Kristina Elisabeth Arvedson (k. 1859).