Jakob Gadolin syntyi 13.10. 1719 Srängnäsissä Ruotsissa ja kuoli 26.9. 1802 Turussa. Vanhemmat: kirkkoherra Jakob Gadolin ja Anna Lignipaeus. Perhe oli lähtenyt Uudeltakirkolta sotaa pakoon Ruotsiin.
Gadolin tuli ylioppilaaksi Turkuun 1736 ja alkoi opiskella matematiikkaa. Hän luki sitä myös Upsalassa Celsiuksen johdolla. Vuonna 1745 hän valmistui maisteriksi ja matematiikan dosentiksi. Matematiikan professorin virkaa hän hoiti Turussa vuosina 1745-55.
Gadolin oli Suomen maanmittauskomission observaattori. Hän teki kolmiomittauksia Turun ja Grisslehamnin välillä. Tulokset hän esitti Tiedeakatemian julkaisuissa: Om Åbo slotts belägenhet öfver vattenbrynet (1751) ja Om Åbo stads belägenhet bestämd genom observationer (1753). Gadolin kutsuttiin Tiedeakatemian jäseneksi 1751.
Gadolin nimitettiin vuonna 1753 fysiikan professoriksi, mutta vuonna 1762 hän siirtyi jumaluusopin professorin virkaan, sillä hän oli 1756 saanut Greifswaldissa teologian tohtorin arvon ja tavoitteena oli Turun piispan virka. Kiivaissa vaaleissa 1756 ja 1776 hän kuitenkin hävisi poliittisista syistä, kunnes hänet 1788 nimitettiin piispaksi.
Gadolin edusti papistoa valtiopäivillä useasti ja kuului salaiseen valiokuntaan. Hän oli hattupuolueen johtomiehiä. Vuoden 1772 vallankumouksen aikana Kustaa III vangitutti hänet.
Gadolin oli perustamassa Suomen Talousseuraa 1797 ja oli sen ensimmäinen esimies.
Puoliso vuodesta 1757 piispantytär Elisabet Brovallius (k. 1793).
Pojista tuli professoreita ja pojanpojasta kenraali.