Odert Henrik Gripenberg syntyi 15.7. 1788 Sääksmäellä ja kuoli Tukholmassa 29.1. 1848. Vanhemmat: kenraalimajurimajuri Hans Henrik G. ja Hedvig Lovisa Jahnsson.
Gripenberg kävi Haapaniemen sotakoulun sekä otti luutnanttina ja isänsä adjutanttina osaa vuosien 1808-09 sotaan. Tämän jälkeen hän antautui kasvattajan tehtävään ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle August avusti hänet ulkomaanmatkalle, jolloin Gripenberg tutustui Salzmannin kuuluisaan filantropiiniin Schnepfenthalissa ja kulki sieltä jalan Pestalozzin luo Sveitsiin.
Gripenberg tuli Suomeen takaisin 1811 ja hylkäsi G.M. Armfeltin tarjouksen palata sotilasuralle. Hän perusti keisarilta 1812 saamansa apurahan turvin Pestalozzin hengessä toimivan reaalioppilaitoksen Hämeenlinnaan. Koulu siirrettiin 1813 Poriin ja 1818 Sääksmäelle Voipaalan kartanoon, jonka Gripenberg oli perinyt isältään. Oppilaitoksessa oli keskimäärin 20-30 poikaa, enimmäkseen aatelisia.
Gripenberg ei saanut laitosta taloudellisesti kannattavaksi ja hänen oli lakkautettava se 1822. Sitten hän toimi toimi Haminan kadettikoulun yhteyteen perustetun alkeisoppilaitoksen johtajana. Hän joutui eroamaan sairauden vuoksi, mutta perusti parannuttuaan Helsinkiin vuonna 1835 Suomen ensimmäisen tyttökoulun ja sen yhteyteen lastenkoulun poikia ja tyttöjä varten.
Gripenberg julkaisi 1834 lehteä Veckoblad för uppfostran och undervisning, joka oli maan ensimmäinen kasvatusopillinen aikakauslehti. Siinä hän puolusti oppilaiden inhimillisemmän käsittelyn, havainnollisen opetuksen, naisten älyllisen kasvatuksen, reaaliaineiden ja uusien kielten opetuksen tärkeyttä.
Gripenberg kuoli Tukholmassa matkalla Englantiin esittelemään keksimäänsä kylvökonetta
Puoliso vuodesta 1811 Fredrika Maria Nymander (kuoli 1875).