Carl Edvard Gyldenstolpe syntyi 7.8. 1770 Turussa ja kuoli 11.4. 1831 Helsingissä. Vanhemmat: tilanomistaja Daniel G. ja Margareta Eleonora Ross.
Gyldenstolpe palveli vuodesta 1788 Turun hovioikeudessa, missä 1798 pääsi asessoriksi ja 1809 hovioikeudenneuvokseksi. Porvoon kokouksessa hän oli aatelissäädyn johtavia jäseniä ja kuului komiteaan, joka laati ehdotuksen hallituskonseljiksi.
Gyldenstolpe valittiin itse oikeusosaston jäseneksi ja vuonna 1817 hänet siirrettiin prokuraattoriksi. Tässä asemassa hän valvoi senaatin toimien lainmukaisuutta. Vuonna 1822 hänestä tuli taas senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja. Samalla hän sai salaneuvoksen arvon ja korotettiin vapaaherraksi 1827. Hän erosi toimestaan 1831 ja sai hallitsijalta kiitokset.
Sittemmin Gyldenstolpe sai Suomessa mainetta autonomian puolustajana. Hän laati elokuussa 1808 Pietariin menneelle aateliston lähetystölle säännön, joka esti näitä esiintymästä valtiopäivämiesten valtuuksin. Kaikki säädyt kutsuttiin koolle Porvooseen seuraavana vuonna.
Kuoli naimattomana.