Väärää rahaa
Tammikuussa finanssipäällikkö von Haartman ilmoitti kenraalikuvernöörille, että Pietariin oli tullut väärennettyjä seteleitä. Ne oli tehty niin taitavasti, ettei niitä voinut erottaa oikeista muuten kuin paperin laadun perusteella. Myös assignaattisetelien ja vanhojen luottokuponkien vaihdolla oli von Haartmanin mukaan ollut turmiollinen vaikutus maan luottokelpoisuuteen keisarikunnassa.
Lisäksi agitaattorit vahvistivat kansan tyytymättömyyttä, ja senaatti, sen sijaan että olisi selventänyt tilannetta kansalle, lisäsi paniikkia vauhdittamalla verouudistuksia.1 Ulkomailta ei saanut tuoda Suomeen uusia kuparista valmistettuja kolikoita, joiden arvo oli kuitenkin määrätty hopearulan mukaan:
"Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
että Venäjän kuparimynttiä, tehtyä viimeisellä preilillä eli stemppelillä ja hopiasta määrätyllä arvolla, ei saada ulkomaalta Suomeen tuotaa.
Annettu Helsinginkaupungissa 10 p. Maaliskuuta 1847."