Joensuu
Joensuun kaupunki sai perustamiskirjansa 17. marraskuuta. Uusi kaupunki, jolle kruunu varasi maa-alan ja joka jaettiin tonteiksi, tuli Kontiolahden kappeliin Liperin pitäjässä. Julistuksen mukaan "kaupunki on kutsuttawa Joensuuksi".Muiden uusien kaupunkien tapaan Joensuu oli vapaakaupunki. Se tarkoitti, että kaupunkiin ei perustettu ammattikuntalaitosta, vaan kaikki hyvämaineiset alamaiset saivat asettua sinne harjoittamaan haluamaansa laillista elinkeinoa. Elinkeinolupa tarvittiin kuitenkin.1
Ehdotus kaupungin perustamisesta oli tehty ensi kerran jo vuonna 1743 ja 1785 laadittiin asemakaavaehdotuskin, Joensuun kaupungin perustamiskirjeen ruotsinnos. Nikolai I allekirjoitti itse venäjänkielisen perustamisasiakirjan mutta asia raukesi. Vuonna 1832 esitys uudistettiin ja 1839 hallitsija hyväksyi asian. Perustamiskirjan antaminen viipyi kuitenkin yhdeksän vuotta.
Pielisenjoen suussa oli ennestään kruunun viinanpolttimo ja viljamakasiini. Siellä pidettiin myös markkinoita ja sotaväen harjoituksia.