Unkarin kapina

Levottomuus ja sotitila jatkuivat Unkarissa. Se oli saanut oman Itävallasta erillisen hallitusmuodon viime vuonna ja uusi Unkarin valtio oli syntymässä. Kroatialaiset ja muut vähemmistöt eivät kuitenkaan siihen alistuneet ja Itävalta alkoi tukea niitä. Näin syttyi sotatila Itävallan ja Unkarin välille.

Huhtikuussa Itävallan keisari julisti Unkarin osaksi Itävaltaa. Tähän unkarilaiset vastivat eroamalla kokonaan keisarikunnasta. Franz Josef pyysi apua Nikolailta. Venäjän suuri armeija varmisti voiton Itävallalle.

Unkarilta vietiin kaikki erillisoikeudet ja useimmat kapinallisjohtajat mestattiin. Suomessa julkaistiin asiasta virallinen ilmoitus ja kiitosrukous:

"Julistus Ungerin sodan lopusta. Annettu Warschauissa 17/29 p. Elokuuta 1849.

... tuomme Sinulle myöskin sen nöyrän ylistyksen ja kiitollisuuden, jolta meidän sydämemme täytetään ajatellessamme sen siunauksen päälle, jonka Sinä... olet lahjoittanut Armollisimman Keisarimme päätökselle, että sotajoukolla auttaa niiden, wastoin kaikkea laillista oikeutta ja järjestystä wihollisten, juonten estämistä, jotka ollen tekewinänsä kaikkia kansoja osallisiksi täydellisimmästä hallitusmuodosta, joku aika sitten owat uhanneet kukistaa Euroopan hallitus-istuimia, yhtä toisensa perästä."