Väestörakenne

Suomen väkiluku oli vuoden lopussa seurakuntien väkilukutaulujen mukaan 1.624.300 henkeä. Näistä asui kaupungeissa 101.300 ja maalaiskunnissa siten yli 1,5 miljoonaa henkeä.

Väestön elinkeinojako oli seuraava:

• Maaja metsätalous 81,7 %
• Teollisuus ja käsityö 4,3 %
• Kauppa 0,6 %
• Liikenne 1,0 %
• Sotaväki 0,5 %
• Muu julkinen toiminta 1,3 %
• Henk. koht. palvelus 1,1 %
• Muut ammatit 4,8 %
• Ei ammattia 4,9 %.

Teollisuusväestöstä pääosa oli käsityöläisiä. Tästä syystä teollisuusväestöä oli enemmän maasudulla (43.300 h.) kuin kaupungeissa (27.100 h.). Suuria tehtaita Suomessa oli vain yksi, Finlaysonin puuvillatehdas. Maaseudun ruukit ja sahat työllistivät kukin vain muutamia kymmeniä työmiehiä.

Lähes kymmenesosalla ei ollut selvästi määriteltävää ammattia. Näistä useimmat olivat maaseudulla asuvia syytinkiläisiä eli lastensa talossa asuvia entisiä viljelijöitä, köyhäinhoidon varassa eläviä, vankeja ja irtolaisia. Kaupunkien ammatittomat olivat myös köyhiä, leskiä, entisiä sotilaita tai porvareita, taiteilijoita ja ilman virkaa olevia oppineita. Monella säätyläisellä ei ollut varsinaista ammattia.