Saaristolaiselämää

Johan Knutson, Sundin kirkko (1850). Kuva julkaistu väritettynä teoksessa La Finlande pittoresque, 1853.
Saaristolaiset elivät merenkulusta, kalastuksesta ja maataloudesta. Saaristossa ei ollut yhtään kaupunkia, eikä siten porvareitakaan, mutta talonpoikaispurjehdus Ruotsiin oli vilkasta. Saaristosta vietiin paljon kalaa Tukholmaan. Sen saanti oli parantunut uuden koukkuverkon ansiosta. Mannermaalta saaristolaiset kuljettivat Tukholmaan voita, tervaa ja puuta ja postia.
Maan vanhimmat kirkot löytyvät Ahvenanmaalta. Sundin kirkko on rakennettu vuoden 1280 aikoihin. Topelius kirjoitti:
"Tämä kaikista Ahvenanmaan kirkoista suurin on kuusikymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentäviisi leveä ja se on pyhitetty Johannes Kastajalle. Holveja kannattaa neljä hiekkakivipilaria. Tornin rakennutti kuningatar Katarina Stenbock ja hän lahjoitti siihen myös kellon, jota käytettiin aina vuoteen 1678, jolloin ukkonen heinäkuun 26. päivänä sytytti kirkon palamaan ja kello suli. Kirkkomaan muurin vieressä olevaa kiveä kutsutaan kuningattaren kiveksi, koska kuningatar jumalanpalvelukseen ratsastaessaan sen luona nousi satulaan ja laskeutui siitä... Urut hankittiin jo vuonna 1672."1