Suomen kieli

Julistus Palwelusmiehiltä waadittawasta Suomen kielen taidosta, ja Suomalaisten Translaattorien ottamisesta maalle. 1.12.1851.
"... jokaisen, joka alusta vuotta 1856 lävitsekäytyä oppiharjoituksensa Aleksanderin-Universiteetissä Suomenmaassa menee maakunnan palvelukseen, pitää asianomaisella todistuksella näyttämän taitavansa suomen kielellä suullisesti sanoa eli selittää ajatuksensa, jos hän tahtoo saada virkaa tuomioistuimissa ja ammattisäädyissä niillä Suomen paikkakunnilla, joiden enimmät asukkaat ainoastaan taitavat tätä kieltä".1
Asetuksessa virkamiesten kielitaidosta annettiin myös rahvaalle lupa pitäjittäin tai kihlakunnittain valita yhteinen translaattori eli kääntäjä, joka vaadittaessa suomensi viralliset asiakirjat 20 kopeekan maksusta arkilta.
Jo helmikuussa keisari määräsi, ettei suomea taitamattomia saanut asettaa ehdolle kihlakunnantuomarin virkoihin seuduilla, jossa rahvaan kesken suomen kieli on vallitsevana, ja ylimääräisiksi tuomareiksi valittujen täytyi myös olla perehtynyt tarpeeksi suomen kieleen.