Passi Venäjälle

Suomesta Venäjälle matkaavien passikäytäntöä muutettiin passiasetuksella siltä osin kuin kyse oli alempiin kansanluokkiin kuuluvien ihmisten matkasta työnhakuun Venäjän pohjoisiin kuvernementteihin. Näille tuli kirjoittaa passi samoilla ehdoilla ja samalla tavalla kuin niille, jotka matkustivat Pietariin.

Vuonna 1819 annetun passilain mukaan suomalaisten tuli hakea passi Venäjälle aina oman läänin kuvernööriltä. Käytäntöä oli kuitenkin osittain helpotettu varsinkin niiden Viipurin läänin asukkaiden osalta, jotka matkasivat Pietariin säännöllisesti.

Passiin oli haettava pidennystä aina Pietarissa olevasta Suomen passikonttorista. Tämä koski myös niitä, jotka olivat muualla Venäjällä kuin Pietarissa:

"... passitettu persoona on velvollinen, kuukauden sisään tultuansa passissa määrättyyn paikkaan ulkona Suomesta, itsellensä hankkimaan Suomen Passitoimituksesta (eli expeditionista) S:t Pietarpurissa asianomaisen passin varten pitempää olemista Venäjän keisarillisessa valtakunnassa..."

Pietarissa asui noin 13.000 suomalaista tähän aikaan. Pääsosa oli palvelijoita, käsityöläisiä ja muita työmiehiä.