Sota
Julistus, sodasta Englannin ja Frankriikin kanssa. 1/23.4.1854, sivu 2.
Englantilaisen sotalaivan kapteenin tiedotus Oulun asukkaille 1.6.1854
Ruotsi ja Tanska olivat 2. tammikuuta antaneet puolueettomuusjulistuksen siltä varalta, että sota leviäisi Itämerelle. Venäjä esitti tästä vastalauseensa, koska katsoi, että päätös hyödytti ennenkaikkea Englantia. Ruotsissa puhuttiin myös, että se liittyisi sotaan ja valtaisi Suomen takaisin Venäjältä.
Venäjä antoi huhtikuun 23. päivä Julistuksen sodasta Englannin ja Frankriikin kanssa. Kaksi päivää aikaisemmin julkaistiin jo ennakkovaroitus maiden välisestä riidasta. Julistukset julkaistiin heti Suomessa.
Englantilainen sanomalehti The Standard arvioi 5. toukokuuta pääkirjoituksessaan, että Suomen, Puolan ja Krimin alueiden palauttaminen niiden "oikeille omistajille" tulee ajankohtaiseksi sodan jälkeen. Kuukautta myöhemmin, kun englantilaiset olivat jo pommittaneet Suomen rannikoita, The Daily News kirjoitti, että sodan jälkeen ratkaistaan tuleeko Suomesta itsenäinen vai liitetäänkö se Ruotsiin.
Venäjä sai tuekseen Yhdysvallat. Sen kanssa allekirjoitettiin sopimus heinäkuussa:
"Suostumus Hänen Majesteettinsa Wenäjän Keisarin ja Pohjais-Amerikan Yhdistettyin waltain wälillä, Rauhallisten waltakuntain oikeuksista merellä..."
Englantilaisen Leopard-aluksen kapteeni ilmoitti 1. kesäkuuta Oulun asukkaille, että naisten ja lasten tulee poistua kaupungista, koska he aikovat tuhota pommeilla Venäjän omaisuutta. Myös kaikki avunanto Venäjän armeijalle kiellettiin. Britit tuskin ymmärsivät, että Venäjän armeijassa oli myös suomalaisia.
Englantilainen The Times tuomitsi jyrkästi sen, mitä britit tekivät Suomessa eli sodan linnoittamattomia kaupunkeja vastaan. Lehti huomautti, että omaisuus ja varastot, joita oli täten hävitetty, kuten terva, piki ja puutavara, eivät olleet sotakiellon alaisia, vaan tavaraa, jota Suomi sai viedä Englantiin ja josta nämä olivat jo maksaneetkin.