Valtiopäiväasia
Aleksanteri II:n kruunauksen kunniaksi yliopistossa järjestetyssä juhlassa professori F.L. Schauman sanoi:
"keisari Aleksanterin monet iloisesti hämmästyttävät toimet Venäjällä antavat aihetta siihen iloiseen uskoon, ettei ajateltavissa olevan ja mahdollisuuden rajojen ulkopuolelle jää se, että me voisimme iloita valtiopäiväkutsusta".
Näin suorasukainen puhe pelästytti viranomaiset ja puheen julkaiseminen lehdissä, mikä oli tapana, kiellettiin. Kun asia meni hallitsijan tietoon, tämä närkästyi ja sanoi Schaumanin puheen sisältävän "paljon sopimattomia kohtia, joita ei miltään kannalta käy sietäminen".
Aleksanterin ja hänen avustajiensa ajatustavan mukaan nämä julkisesti esitetyt ajatukset saivat keisarin siihen ikävään asemaan, ettei hän "pitkiin aikoihin voinut tehdä Suomelle kaikkea, mitä olisi suonut". Näin asian esitti ministerivaltiosihteeri Armfelt.
Kysymystä mutkisti Puolan tilanne. Aleksanteri II oli käynyt toukokuussa Puolassa, jossa toivottiin autonomian palauttamista ja vedottiin Suomen asemaan. Keisari käski puolalaisia hylkäämään sellaiset haaveet, sillä "järjestelmä, jonka isäni on saattanut voimaan maassanne, on muuttumaton". Hallitsijalla ei siis ollut halua lisätä puolalaisten tyytymättömyyttä kutsumalla valtiopäivät kokoon Suomessa. Asia oli kuitenkin esillä.