Säädyt ja ammatit
Suomen väestön säätyjako perustui alamaisten saamiin erioikeuksiin. Ne olivat käytännössä sama kuin ammatti.
Säätyjako kuvaa siten myös väestön

Ruotsalaisen piirtäjän näkemys karjalaisesta rahvaasta. Kuva julkaistiin Tukholmassa. Hän teki sarjan Ruotsin maakuntien kansanpuvuista. Hän tuskin kuitenkaan kävi Karjalassa. J.F.Martin, Almoge i Karelen. Kuva julkaistiin 1805 Tukholmassa. Museovirasto 17697.
- ritaristo ja aateli 2534 henkeä
- oppinut sääty 4025 henkeä
- muut säätyhenkilöt 14 693 henkeä
- porvarit 11 454 henkeä
- talonpojat 715 849 henkeä
- muut asukkaat 149 809 henkeä
Kaikissa säädyissä oli hieman enemmän miehiä kuin naisia.
Suomalaisten läänien asukkaista 849 000 asui maaseudulla ja 49 000 kaupungeissa. Kaikki muut säädyt paitsi porvarit olivat maalaisenemmistöisiä. Aatelisista asui maaseudulla neljäviidesosaa ja oppineesta säädystä lähes 90 prosenttia. Aateliset asuivat maalla kartanoissaan, vaikka suuri osa heistä olikin virkamiehiä ja sotilaita. Oppineen säädyn suuren enemmistön muodostivat maalaisseurakuntien papit.1