Höyrysahat
Asetus höyryllä käypien sahalaitosten rakentamisesta 1.9.1857.
Senaatti myönsi – asiaa viisi vuotta harkittuaan – Oulun tervaporvareille luvan maan ensimmäiselle, Iijoen Kestilän höyrysahalle. Päätökseen lienee vaikuttanut, että senaatissa istui monta hakijoiden tuttua, kysymys oli lahoamaan tuomittujen tervalauttojen aluspuiden sahauksesta, ja että saha oli Pohjois-Suomessa, missä kruunulla oli suurimmat metsänsä. Senaattorien mielissä väikkyi nimittäin suunnitelma, että valtio voisi sahata omia metsiään ja paikata sillä valtionkassan vajetta. Yhtään höyrysahaa ei ollut tänä vuonna vielä toiminnassa.Kaikki yrittäjät eivät saaneet sahauslupaa ja muutamat olivatkin siirtyneet rautateollisuuteen kyllästyttyään senaatin metsäpolitiikkaan.
1
Höyrykoneiden käyttö sahauksessa sallittiin 1. syyskuuta. Päätös tehtiin kenraalikuvernöörin esityksestä ja perustui teollisuuden edistämistä pohtineen komitean näkemykseen. Senaatti sai kuitenkin täydet valtuudet itse päättää sahausluvasta ja asettaa sille rajoituksia, kiintiöitä ja veroja. Höyrykonetta käyttävän sahan oli aina saatava erityinen lupa. Senaatti sai myös olla antamatta lupaa. Sahauksella oli tarkoitus vahvistaa valtion taloutta, mutta metsien liikahakkuu arvelutti edelleen monia.
