Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197 Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /home/u42741/public_html/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198 Muita aiheita... :: 1857 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Muita aiheita...

Taidetta

Ferdinand von Wright jatkoi maalaussarjaa, joka kuvasi hänen lapsuutensa maisemaa. Tänä vuonna valmistui Rajuilma Haminalahdella.

Suomen Julkisia Sanomia n:o 1, 5.1.1857.

Suomen Julkisia Sanomia n:o 1, 5.1.1857.

Robert Ekman jatkoi kansallisten aiheiden parissa. Hänen taulussaan Kreeta Haapasalo soittaa talonväelle kannelta kalevalainen mytologia yhdistyi romantisoivaan kansankuvaan. Talonpojan vaimo Kreeta Haapasalo kiersi tähän aikaan maata ja ihastutti ihmisiä laulullaan ja soitollaan. Hän oli ensimmäinen, joka soitti kannelta julkisesti. Ekmanilla oli parhaillaan tekeillä suurteos Porvoon valtiopäivien avajaisista.

Sarjakuva

Sanomia Turusta julkaisi huhtikuusta heinäkuuhun kuvallista jatkokertomusta Herra Koipeliinin linnustus. Se oli ensimmäinen suomalainen sarjakuva. Suomea tosin kuvattiin vastaavanlaisessa kuvakertomuksessa jo kaksi vuotta sitten. Ruotsalainen piirrossarja kuvasi tukholmalaisen perheen matkaa Ahvenanmaalle Krimin sodan aikana.

Ylioppilas

Aleksis Stenvall selvitti koulunsa loppuun yksityisellä kurssilla eli ns. ylioppilasleipomossa. Myöhemmin yliopistoon ei päässyt enää ilman täyttä oppikoulua.

Suomen kielellä

Julius Krohn kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen pro gradu -kirjoituksen filosofian kandidaatin tutkintoa varten.

Daniel Europaeus aloitti suomen kielen fonetiikan tutkimuksella Suomalaisten puustavein äännöskuvat.

Nuijasota

G.Z. Forsmanilta ilmestyi tutkimus Nuijasota, sen syyt ja tapaukset. Se oli ensimmäinen osa tutkimuksesta, joka selvitti suomalaisten talonpoikien kapinaa vuonna 1596-97. Kapinassa kuoli noin 3.000 talonpoikaa.

Kielimiehen murha

Suomen kielen harrastus koki ikävän takaiskun, kun kirjallisuuden kerääjä Matti Pohto murhattiin 30. heinäkuuta Viipurin pitäjässä. Hänellä oli noin 3.000 suomenkielisen kirjan kokoelma ja hän oli ollut professori F.W. Pippingin apuna kokoamassa ensimmäistä kotimaista bibliografiaa Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista, jonka jälkimmäinen osa painettiin tänä vuonna. Luettolo kattoi kaikki tekijöiden tietoon saamat suomenkieliset julkaisut, jotka oli painettu ennen vuotta 1851.1

Suomen Julkisia Sanomia

Viime vuonna päätettiin aloittaa Virallisen lehden julkaiseminen myös suomeksi. Finlands Allmänna Tidningin suomennos oli tarkoitettu kilpailemaan suomenkielisten sanomalehtien kanssa. Niiden levikki oli noussut sodan aikana moninkertaiseksi. Varsinkin Suometar menestyi hyvin, kun ihmiset janosivat tietoja maailman tapahtumista. Tämä huolestutti viranomaisia, lähinnä kenraalikuvernööriä, sillä Suometar oli myös epäilyttävän kansallismielinen. Olihan sillä läheinen suhde yliopiston rettelöitsijöihin. Pappeja kehotettiin hankkimaan uudelle lehdelle kirjoituksia ja tilaajia kansan keskuudesta. Nämä tottelivat nöyrästi.

Julkisia Sanomia pyrki hankkimaan lukijoita julkaisemalla muutakin kuin virallisia tiedotuksia. Siinä käsiteltiin asioita yhtä laveasti kuin muissakin lehdissä. Päätoimittaja oli inkerinmaalainen pappi ja lehtimies Konstantin Schröder, kun Suomesta ei löytynyt toimeen halukasta henkilöä.

Vuoden alussa lehti menestyi hyvin. Levikki oli 2.700 ja siitä tuli maan laajalevikkisin lehti. Vastaavasti Suometar menetti tilaajia.Muut lehdet käyttivät uudesta lehdestä pilanimeä "Julkeita Sanomia". Kilpailutilanne olikin outo, sillä Julkisia Sanomia sai rahoituksen senaatilta. Sitä toimitettiin kenraalikuvernöörin kansliassa.2

  1. Luetteloa on sittemmin täydennetty, mutta se on silti varsin kattava ja käyttökelpoinen edelleen.
  2. Suomen lehdistön historia 1.