Sota Euroopassa

Napoleon hallitsi läntistä Eurooppaa ja nimitti sukulaisensa Italian ja Hollannin kuninkaiksi. Heinäkuun 12. päivä perustettiin ns. Reinin liitto, jossa 16 Saksan osavaltiota antautui yhteistyöhön Napoleonin kanssa. Napoleon sai luvan käyttää näiden aluetta hyökkäyksessään itäänpäin.

Keisari Frans II luopui Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunusta ja tämä tuhatvuotinen valtakunta hajosi. Syyskuussa Preussi aloitti vastarinnan, mutta joutui nöyrtymään. Napoleonin joukot etenivät Elben yli Saksiin ja miehittivät Berliinin 27. lokakuuta. Täältä joukot etenivät syvälle Preussiin ja Varsovaan. Venäjän joukot puolestaan miehittivät Tonavan maakunnat.

Marraskuun 21. päivä Napoleon julisti mannermaansulkemuksen. Hän vaati kaikkia Manner-Euroopan valtioita katkaisemaan kauppayhteytensä Britanniaan.Ruotsi oli edelleen Britannian liittolainen ja ruotsalaiset joukot Pommerissa pysyivät Napoleonin vastaisessa rintamassa. Ne eivät kuitenkaan olleet aktiivisesti mukana sodassa, vaan seurasivat liittolaisten, viimeksi Preussin armeijan häviötä.

Ruotsin puolenvalinta johtui siitä, että Iso-Britannia oli maan tärkein kauppakumppani, Ruotsi sai Briteiltä avustusta sodankäyntiin ja kuningas piti Napoleonia henkilökohtaisena vihollisenaan.