Muita aiheita...
Asuntopulaa
Z. Topelius kirjoitti Helsingfors Tidningarissa vuokrien korkeudesta ja kehotti talonomistajia rakentamaan varsinkin kaupungin keskiosaan kolmitai nelikerroksisia kivitaloja, joiden sisustus vastaisi ajan vaatimuksia. Enää ei käynyt laatuun, kuten entisessä pikkukaupungissa, pystyttää vain yksitai kaksikerroksisia puutaloja. Helsingin kaupunki päätti helpottaa tilannetta rakennuttamalla Lapinlahdenkadulle suuria asuintaloja työväelle.
Runebergit
J.L. Runebergille kerättiin kansalaislahjana 18.000 hopearuplaa. Rahat koottiin myymällä 25 ruplan osakkeita, jolla sai Runebergin uudistaman virsikirjan ja hänen käsialanäytteensä. Keräyksen järjestivät J.V. Snellman ja kauppaneuvos Borgström. Runeberg selvisi rahapulastaan ja saattoi erota lehtorin virastaan. Tanskalainen valokuvaaja otti Runebergistä kuvan ja myi siitä kopioita yleisölle.
Fredrika Runeberg julkaisi tänä vuonna historiallisen romaanin, Ison vihan aikaa kuvaavan Fru Catharina Boije och hennes döttrar. Poika Walter Runeberg matkusti Kööpenhaminaan opiskelemaan kuvanveistoa.
Kirjallishistoria
Tänä vuonna ilmestyi R. Polénin Johdanto Suomen kirjallishistoriaan, joka oli alansa ensimmäinen.
Hämäläinen
Kirjankustantaja Gustaf Euren alkoi julkaista Hämeenlinnassa lehteä Hämäläinen.
Kuorolaulua
Akademiska Sångförening teki pitkän kiertueen halki maan levittääkseen lauluharrastusta. Sen laimeus nähtiin merkkinä kansallisen sivistyksen puutteesta. Tulevaan kansakouluun haluttiin laulu yhdeksi oppiaineeksi.
Teatteria
Helsingin teatterielämä oli vilkasta. Esplanadin teatterissa esiintyivät ahkeraan ulkomaiset seurueet. Ne esittivät klassisia ja uusia näytelmiä. Tänä vuonna esiintyi mm. ruotsalainen O. Anderssonin seurue, jonka tähtenä oli Hedvig Charlotte Forsman.
Opiskelijoiden näytelmäseura esitti Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjät. Se oli ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys Helsingissä. Sama teos oli esitetty 1848 Lappeenrannassa.
Helsinkiin oltiin puuhaamassa myös uutta teatteritaloa, sillä C.L. Engelin 30 vuotta vanha rakennus oli vaatimaton.
Polveutumisoppia vastaan
"Niin paikallaan pysyvältä ja mielikuvituksettomalta kuin kuulostaakin, eläinoppi uskoo tällä hetkellä, että esimerkiksi lammas ei polveudu mistään muusta kuin lammassuvusta ja samoin on poikasineen ja jälkeläisineen aina pysyvä lampaana. Ei edes sen tuhannes tai kymmenestuhannes polvi ole tuleva esimerkiksi leijonaksi."
Näin esitti lääketieteen kandidaatti L.H. Stigzelius esitelmäässään Länsisuomalaisessa osakunnassa, ja kumosi siten Lamarckin ja Darwinin opin lajien asteittaisesta kehityksestä.
Lähetystyötä
Senaatti hyväksyi Suomen lähetysseuran säännöt lokakuussa. Hanketta puuhasi erityisesti professori F.L. Schauman, joka oli muutoinkin aktiivinen henkilö. Hän kirjoitteli ahkerasti sanomalehtiin ja toimitti aikakauslehteä Tidskrift för Finska Kyrkan. Lähetysseuran takana oli kuitenkin koko kirkon johto. Koko hanke sai alkunsa siitä, että viime vuonna hallitsijan luvalla kerättiin juhlakolehti pakanatyön hyväksi. Se tuotti 4.300 ruplaa ja tästä summasta tuli lähetysseuran alkupääoma.