Tehdasolot

Kenraalikuvernööri von Bergin toimeksiannosta maan tehdasoloista tehtiin tutkimus. Manufaktuurijohtokunnan intendentti Mickwitz kiersi maan tehdaslaitokset ja laati asiasta raportin. Tämä oli ensimmäinen selvitys maan tehdastyöväen oloista.

Tutkija ei löytänyt maan tehtaista, joista mainittavimmat olivat Forssan ja Finlaysonin puuvillatehtaat, suuria puutteita. Eniten oli huomautettavaa tulitikkutehtaiden epäterveellisistä työoloista. Intendentti näki kuitenkin, että lasten työ tehtaassa ei ollut ajan mittaan hyväksi. Pitkät työpäivät, monipuolisen liikunnan puute ja heikko ravinto olivat vaaraksi kasvavan lapsen terveydelle. Ero perheestä –­ eli vapaus –­ oli moraalisesti tuhoisaa.

Ajan mittaan vaarana oli, että tulevat sukupolvet saisivat kärsiä "ruumiillisesta ja moraalisesta syöpähaavasta". Hän arvosteli lasten työstä myös näiden vanhempia: lasten ansiot käytettiin "äidin kahvin tai isän viinan himon tyydyttämiseen".

Mickwitz ei esittänyt lasten työn kieltämistä, vaan kehotti huolehtimaan paremmin mm. näiden ruokailusta ja opetuksesta. Suurten tehtaiden isännät saivat jopa kiitosta ihmisystävällisyydestään. Tehtaassa lapset oppivat "siisteyteen, säännöllisyyteen ja valppauteen". Naisia –­ lähinnä tyttöjä –­ tehdastyössä oli hieman yli 2.000. Näiden tilanne ja ongelmat olivat samoja kuin alaikäisten työntekijöiden. Itse he olivat oloihinsa tyytyväisiä.¹