Kenraalikuvernööri
F.W.R. Berg. 1866 tehty muotokuvan kopio. Museovirasto.
P.I. Rokassovskin nimityskirja kenraalikuvernööriksi 20.11.1861. KKK 44/1861. Kansallisarkisto.
Von Berg oli ollut alusta lähtien epäsuosittu Suomessa. Hän halusi pitää tarkasti silmällä varsinkin ylioppilasnuorisoa ja muuta sivistyneistöä. Hän aloitti santarmien säännölliset mielialaraportit Suomesta. Useat pienet yhteenotot ja valvonnan tehostaminen saivat aikaan, että kenraalikuvernööri menetti osan arvovallastaan. Toisaalta talouskysymyksissä von Berg oli edeltäjiään sallivampi ja vaikutti osaltaan talouspolititiikan uudistumiseen Itämaisen sodan jälkeisinä vuosina. Hallintomiehenä hän oli nimenomaan sotilas ja toimi ensisijaisesti Venäjän armeijan näkökantojen mukaan.
Bergin eron välitön syy oli ristiriita ministerivaltiosihteeri Armfeltin kanssa. Aiheita oli kertynyt useitakin, mutta viimeisenä vaikutti tammikuun valiokunnan perustaminen ja sen nostattama poliittinen epäluulo Suomessa. Rauhoittaakseen tilannetta hallitsija toimi Armfeltin ohjeiden mukaan ja erotti Bergin. Samalla valtiosihteerinvirasto ja Suomen asioiden komitea saivat voiton Bergin ajamasta hallintomallista. Hän pyrki johtamaan maata mahdollisimman suoraan itse omasta kansliastaan ja senaatin avulla.
Uusi kenraalikuvernööri Rokassovski oli tutustunut Suomen asioihin jo usean vuoden ajan ollessaan Suomen asiain komitean jäsen. Sitä ennen hän oli toiminut vuosina 1848-1854 kenraalikuvernöörin apulaisena ja käytännössä hoitanut tämän tehtäviä. Rokassovski vastusti tammikuun valiokunnan kokoonkutsumista, koska arvasi sen johtavan Suomessa käsitykseen, että valtiopäivät aiotaan syrjäyttää.
Hänen nimityksensä tarkoitus oli rauhoittaa tilanne Suomessa, jonka pelättiin johtavan jopa kapinaan. Ensi töikseen hän ilmoitti säätyjen kokoonkutsumisesta, mutta rankaisi myös opiskelijoita, jotka olivat järjestäneet kissannaukujaisia sensorien ikkunan alla.
–