Muita aiheita...

Suomen perustuslait

Professori J.Ph. Palmén julkaisi syyskuussa teoksen Suomen perustuslaeista nimeltään Storfurstendömet Finlands grundlagar. Sen ilmestyminen herätti suurta innostusta radikaalien piirisssä. Teosta myytiin yhtenä päivänä yli 300 kappaletta. Palmén pelkäsi oviensakin särkyvän, kun hänen luonaan kävi niin paljon ihmisiä, jotka halusivat tietää, mitä lait oikeastaan säätivät. Maassa keskusteltiin kovasti valtiopäivistä ja samalla heräsi ajatus, että Suomi onkin erillinen valtio omine perustuslakeinen eikä Venäjän provinssi. Erityisesti J.V. Snellman alkoi puolustaa teoriaa, että kahdella valtiolla, Suomella ja Venäjällä, on vain yhteinen hallitsija.

Kieliasia

Suomen talonpoikien lähetystö kävi huhtikuun ensimmäisenä päivänä keisarin puheilla suomen kielen oikeuksien puolesta.

Levottomuutta?

Maaorjuus lopetettiin Venäjällä keisarin manifestilla maaliskuun kolmantena. Tämän pelättiin johtavan levottomuuksiin ja siksi kuria kovennettiin varsinkin Pietarissa ja maan yliopistoissa. Samasta syystä Suomen rauhoittaminen oli nyt äärimmäisen tärkeää. Suomalaiset vakuuttivat Pietarissa, että täällä syntyisi kapina vain keisarin käskystä ja kruunun kustannuksella.¹