Laina
Suomen "valtiovarastolle" annettiin valtuudet ottaa 16 miljoonan markan laina Saksasta. Tämä oli ensimmäinen muualta kuin Venäjän pankeista otettu valtionlaina.
Uudet obligaatiot aiottiin laskea liikkeeseen tulevana vuonna. Kuoletuskaavan mukaan valtion korkoja kuoletuskulut olivat 117.000 taaleria vuodessa. Lainasta maksettaisiin sitä lunastaneille 4,5 prosentin korko. Rothchildin pankille maksettaisiin kuittausmaksujen lisäksi "vaivan palkkaa" 0,5 prosenttia lunastettujen obligaatioiden arvosta. Lunastettavat velkasetelit arvottaisiin kaksi kertaa vuodessa. Lainasumma tuli lunastaa 42 vuodessa, mutta valtiolla oli oikeus maksaa se takaisin nopeamminkin.
Lainan tarkoitus oli lunastaa takaisin aikaisempia valtion velkaseteleitä ja "hankkia kovaa rahaa maassa olevan rahaliikkeen järjestämiseksi" eli rahauudistuksen toteuttamiseksi. Finanssipäällikkö Fabian Langenskiöld oli saanut Pietarista jo periaatteellisen suostumuksen sille, että Suomen raha irrotettaisiin Venäjän rahasta. Nythän Suomen markka oli vain hopearuplan toisenniminen osa.
Tämän vuoden kato sekoitti kuitenkin raha-asioiden hoidon. Uutta lainaa oli käytettävä viljan ostoon. Sitä tuotiin maahan enemmän kuin koskaan eli 1,3 miljoonaa hehtolitraa. Se oli peräti 45 prosenttia kotimaisesta nettosadosta. Lainanoton ja hallituksen muiden toimien ansiosta pahasta kadosta selvittiin.