Muita aiheita...
Stockmannin myymälä Helsingissä rouva Lampan talossa. Kuva: Museovirasto.
Tulojen ja Menojen Kaawio Suomen Suuriruhtinanmaan Yleiselle Waltiosekä Waiwaisja Työhuone-rahastoille Wuonna 1862. Vahvistettu 16/28.1.1862. Julkaistu 7.2.1862.
Raha
Stockmannin myymälä Helsingissä rouva Lampan talossa. Kuva: Museovirasto.
Tulojen ja Menojen Kaawio Suomen Suuriruhtinanmaan Yleiselle Waltiosekä Waiwaisja Työhuone-rahastoille Wuonna 1862. Vahvistettu 16/28.1.1862. Julkaistu 7.2.1862.
Vuosina 1840 ja 1841 annetut kiellot tuoda maahan ulkomaalaisia seteleitä ja viedä maasta suomalaisia seteleitä kumottiin. Valuuttaa sai tuoda ja viedä vapaasti postissa, maitse ja meritse. Samaten annettiin Julistus sen kiellon peräyttämisestä, ett'ei hopeaa saada maasta ulosviedä walettuina tönkkinä eli plantsina ja kowina rahoina. Tällä kumottiin hopean ja hopearahan vientikielto, joka oli annettu vuonna 1851. Tämä, kuten muutkin asetukset, luettiin kaikissa kirkoissa.
Suomen valtion tuloja menoarvio julkaistiin tänä vuonna ensimmäisen kerran asetuskokoelmassa.
Stockmann
G.F. Stockmann avasi helmikuussa kauppaliikkeen Helsingin keskustassa. Hän oli tullut Suomeen kymmenen vuotta sitten Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi. Sieltä Stockmann siirtyi hoitamaan tehtaan myymälää Helsingissä, jossa myytiin myös talousja rautatavaroita ja puuvillakankaita. Tänä vuonna Stockmann osti tämän liikkeen itselleen ja ryhtyi samalla harjoittamaan myös tukkukauppaa.
Suomi ja Venäjä
Oulun Wiikko-Sanomissa ehdotettiin, että Suomen laivoihin olisi saatava oma kauppalippu. Ne purjehtivat Venäjän lipun alla ja niitä koskivat samat määräykset ja sopimukset kuin Venäjän kauppalaivoja. Lontoossa järjestetyssä maailmannäyttelyssä Suomi oli yhtenä Venäjän alaosastona.
Tee
Suomeen sai 13. huhtikuuta alkaen tuoda teetä samoilla ehdoilla kuin keisarikuntaankin. Tähän asti teetä sai tuoda Suomeen vain Venäjältä. Tullimaksu oli 65 kopeekkaa naulalta.
Suomen valtion tuloja menoarvio julkaistiin tänä vuonna ensi kerran asetuskokoelmassa. Se ei perustunut valtion toimialojen mukaisiin tuloihin ja menoihin, vaan koostui erilaisten rahastojen tuloista ja menoista. Suurin rahasto oli Yleinen valtiorahasto, jonka loppusumma oli tänä vuonna kolme miljoonaa hopearuplaa eli 12 miljoonaa markkaa. Suurin menoerä oli sotilasmenot, yli 500.000 ruplaa, ja toiseksi suurin "Waltiolainain kaswut ja lyhennusmaksut", 322.200 ruplaa.
Terva
Yhdysvaltojen sisällissodan vuoksi tervan kysyntä kasvoi niin paljon, että Suomen vienti kohosi ennätyslukemiin: 282.000 tynnyriin.
Lapsia työssä
Tampereesta oli tullut nopeasti maan johtava tehdaskaupunki. Siellä oli vuoden alussa 2400 tehdastyöläistä. Suurimmat tehtaat olivat Finlaysonin puuvillatehdas, Pellavatehdas ja sen konepaja, Verkatehdas ja Frenckellin paperitehdas.
Työntekijöistä lähes 500 oli lapsia eli alle 15-vuotiaita. Näitä otettiin työhön mielellään, olihan palkka pieni ja lapset sopivia mm. sitomaan lankoja kerhuusalissa. Vanhemmille lasten tuoma palkanlisä oli huomattava apu ja siksi tehdastyöhön oltiin tyytyväisiä. Nimimerkki Pellavatehtaan työmies kirjoitti Sanomia Turusta-lehdessä 7. päivä helmikuuta:
"Ja se hyöty ja etu kuin köyhille ja turvattomille lapsille tehtaista on, on sanomaton: jotka saisivat maalla, varsinkin talviaikana, kylästä kylään kerjäten juosta, ja vilua ja puutetta ja alastomuutta kärsiä, saavat nyt 10 ja 12 vuotisena työtä ja palkan, josta taitavat jonkun kopeekan köyhillen vanhemmillensakin antaa, jos niin tahtovat. Kuinka hartaalla halulla vanhemmat lapsiansa tehtaisiin tuo, sen näkee siitä kuin äitein silmistä ilon ja kiitollisuuden kyyneleet kimaltelee, kuin lapsensa ovat sinne saaneet, josta raharikkaat ja tehtaitten isännät ansaitsevat suurimmat kiitokset, kuin eivät päästä varojansa koron kantavissa velkaseteleissä kasvamaan, vaan uhraavat köyhän kansan yhteiseksi hyväksi."1