Muita aiheita...
Jaktklubb
Jaktklubb-nimisiin ruotsalaisiin ja norjalaisiin purjehdusseuroihin kuuluvat veneet saivat vapautuksen satamamaksuista Suomessa sillä ehdolla, että vastaavat suomalaiset ja venäläiset nauttivat samaa vapautusta "Skandinavian haminoissa". Erikseen mainittiin vastaperustettu Uusmaalainen Jaktklubb, sillä Keisarillisen Jaktklubb-Seuran veneillä oli ollut tämä vapaus jo vuodesta 1847.
Historia
Z. Forsman julkaisi nimellä Yrjö Koskinen tutkimuksen Olavi Maununpoika Pariisissa ja suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-aialla.
Daniel Hjort
24-vuotiaan J.J. Wecksellin näytelmä Daniel Hjort esitettiin ensimmäisen kerran 26. marraskuuta. Hän oli jo kouluvuosina ryhtynyt tekemään historiallista näytelmää Skuggornas hämnd, jonka innoittajana oli vanha Turunlinna. Sairastuttuaan hän käytti viimeiset hetkensä tämän viimeistelyyn nimellä Daniel Hjort. Kirjoittaja oli mukana esityksessä – tosin vakavasti sairaana. Näytelmässä kuvattiin niitä ristiriitoja, jotka Kaarle-herttuan ja Klaus Flemingin välinen taistelu, eli uskollisuus kuningasta ja toisaalta omaa kansaa kohtaan, aiheuttivat Suomen miehille. Näytelmän muotoon oli selvästikin vaikuttanut ruotsinnettu Shakespearen Hamlet.
Lönnrot
Tänä vuonna 60 täyttänyt Elias Lönnrot esitti senaatin komiteassa, että virkamiehet olisi velvoitettava heti käyttämään myös suomea. Hän erosi tänä vuonna myös professorin virastaan ja muutti asumaan Sammattiin, mistä oli ostanut Nikun talon.
Runeberg
Porvoossa viihtyvä ja kansalaislahjan turvin vapaalle jäänyt J.L. Runeberg julkaisi tänä vuonna huvinäytelmän Kan ej. Fänrik Ståls sägner -kokoelman toinen osa ilmestyi kaksi vuotta sitten ja se oli saavuttanut suuren suosion. Runoja ei vielä ollut suomennettu.
Arpajaiset
Vuodelta 1772 olevaa arpajaiskieltoa tulkittiin nyt uudelleen niin, että huonekalu- ja tavara-arpajaisia sai järjestää kuvernöörin luvalla "hyväntekeviä tai muuten hyödyllisiä tarkoituksia varten". Kuvernöörin piti tutkia, että ei ollut vaaraa luvan väärinkäytöstä.
Lakimiehet
Lainopillinen yhdistys sai helmikuun 11. päivä luvan perustamiseensa. Lakiasoihin liittyi nyt aivan uudenlaista jännitystä, kun J.Ph. Palmen julkaisi viime syksynä kokoelman Suomen perustuslaeista. Se ilmestyi tänä vuonna myös suomeksi.
Baranovski
Venäläinen Stepan Baranovski, joka oli vuodesta 1853 ollut venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa, erosi virastaan ja muutti takaisen Venäjälle. Hän esitti, että venäjän kieli olisi vapaaehtoinen aine Suomen kouluissa. Hän julkaisi myös artikkeleita Suomesta. Hän oli Suomen raittiusliikkeen perustajia ja hänen johtamansa komitea julkaisi vuodesta 1857 alkaen raittiuskirjallisuutta, jota jaettiin kansankirjastoihin. Hän sai erotessaan todellisen valtioneuvoksen arvon. Baranovskin vuoksi oli myös säädettävä asetus siitä, että Suomessa palvelleet venäjän kielen professorit saivat Venäjälle palatessaan eläkkeen "keisarikunnan asetusten mukaan".1
Väinälä
Daniel Europaeus julkaisi Mehiläisessä tutkielman Muutamia arveluita Väinälästä, Pohjolasta ja muista Kalevalassa esiintyvistä nimistä. Hän esitti siinä näkemyksensä Kalevalan historiallisista tapahtumapaikoista. Samassa lehdessä ilmestyi A.O:n kirjoitus Käymä Jaakko Grimm'in tykönä. Grimmin kertomuksia oli suomennettu.
Suomen Byron
A.T. Lindh julkaisi kokoelman Dikter, joka herätti suurta ihastusta. Tyyli jäljitteli selvästi Runerbergia. Ruotsiksi hän julkaisi käännöksen Hebreiska melodier af lord Byron.