Passi :: 1862 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola

Passi

Asetus passeista sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä, että ulkomaalaisille matkoilla Suomeen ja Suomesta ynnä maassa ollessansa. 17.6.1862.

Kesäkuussa annettiin uusi passiasetus. Suomessa oli jo Ruotsin vallan aikana passipakko. Kotipaikkakunnan ulkopuolella ei saanut liikkua ilman seurakunnan papin antamaa todistusta. Varsinaiset passilait koskivat niitä, jotka matkustivat ulkomaille tai Venäjälle, sekä ulkomaalaisia jotka tulivat Suomeen.

Passin antoi kuvernööri ja siitä piti maksaa viisi eri veroa: karttapaperivero, sinettiraha, lunastusmaksu, sotilashuonemaksu ja vaivaisja työhuonemaksu. "Vallassäätyinen" mies maksoi passistaan 2 ruplaa 46 kopeekkaa, vaimo 1:98, "työväen luokkaan kuuluva" mies 1:18, tällaisen vaimo 94 kopeekkaa.

Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta vaadittiin Venäjän viranomaisen antama viisumi tai väliaikainen kulkulupa eli matkustuskirja. Venäjällä matkustamista varten myönnetty passi kelpasi myös Suomessa. Joka tuli maahan ilman passia, käännytettiin takaisin tai hänen tuli hankkia passi määräajassa. Säätyläisen vuoden oleskelulupa maksoi 3:50, kisällin 98 kopeekkaa.

Ulkomaalainen sai olla maassa vapaasti, kunhan hänellä oli asianmukainen passi ja hän ilmoittautui viranomaisille. Poikkeusmääräyksiä annettiin mustalaisista ja juutalaisista. Mustalaiset eivät saaneet "maahan pysähtyä" vaikka heillä olikin passi. Jos he eivät poistuneet maasta käskyn saatuaan, heidät karkotettiin. Juutalaiset saivat tulla maahan ja oleskella määräajan kuvernöörin luvalla. He eivät saaneet asettua maahan pysyvästi. Vanha laki, joka kielsi juutalaisilta Suomessa asumisen, pysyi täten voimassa.

Ulkomaalaisen oli esitettävä passi poliisille, jos hän viipyi kaupungissa yli kaksi vuorokautta. Pidempään maassa viipyvän piti hankkia kuvernööriltä erillinen passipiletti eli oleskelulupa. Kun se kului umpeen, vieras sai anoa jatkoaikaa, joka myönnettiin, ellei erityistä estettä ollut.

Helpotuksia passisääntöön saivat Lapin asukkaat, Ahvenanmaalla vierailevat ruotsalaiset kalanostajat ja laivojen miehistö. Nämä saivat luvan helpommin tai ilman maksua. Venäjälle matkustavien oli leimattava passinsa Suomen passitoimistossa Pietarissa. Sillä samoin kuin maan konsuleilla oli oikeus antaa pidennys passiin.

Passi oli henkilökohtainen, mutta miehelle ja vaimolle, näiden lapsille ja palvelusväelle voitiin kirjoittaa myös yhteinen passi.