Muita aiheita...
Kuuromykät
Kuopioon perustettiin maan toinen kuuromykkäin koulu. Ensimmäinen oli perustettu Turkuun 1858. Kuopion koulussa noudatettiin samaa ohjesääntöä. Koulun vuosiraha eli menoarvio oli 600 ruplaa (2.400 mk). Siitä oli "vaimoisopettajan" palkkaa 200 ruplaa ja saman verran palkkaa uskonnonopettajalle, jonka tehtäviin kuului auttaa naispuolista johtajaa kurinpidossa. Koulun vuokra oli 100 ruplaa vuodessa ja sama summa oli varattu polttopuihin, kynttilöihin ja koulutarpeisiin. Koulun hyväksi kerättiin säännöllisesti kolehti Kuopion hiippakunnassa. Kuuromykkien koulunkäynnistä pidettiin parempaa huolta kuin muiden lasten.
Hilda Olson, Piika ja renki Pohjanmaalta. Kuva: Museovirasto.
Avioero
Avioeroa kreikkalais-venäläiseen uskonoppiin kuuluvan ja luterilaisen puolison kesken helpotettiin siten, että asiassa riitti vastedes suomalaisen tuomioistuimen päätös. Aikaisemmin avioeroon vaadittiin myös kreikkalaisvenäläisen hengellisen viraston purkupäätös.
Merimiehen ruoka
Suomen sotaväen alaisen laivaston eli meriekipaasin miehistöä supistettiin. Tässä yhteydessä sen kantaväestölle annettiin uusi palkkasääntö ja tarveraha. Siinä määriteltiin palkan lisäksi kaikki muut kulut, ruokaa ja saippuaa myöten, joita upseeri tai merisotilas kuluttaa. Jos sitä verrataan väestön keskimääräiseen ruokaan, on selvää, että sotilaat söivät paljon paremmin kuin tavallinen kansa. Koko maan ruokatarjonnan mukaan laskettu ravintomäärä asukasta kohti oli 2.400 kilokaloria päivässä. Suurin osa ravinnosta saatiin leivästä, maidosta ja perunasta. Ruuan osuus kaikesta kulutuksesta oli 75 prosenttia.1
Matruusin muonaosa merellä oltaessa oli Venäjän laivaston mukainen, eli kuukaudessa:
- ruiskorppuja 45 junttia
- herneitä 10 junttia
- kryyniä 18 junttia
- naudanlihaa 14 junttia
- voita 6 junttia
- keittosuoloja 1,5 junttia
- tupakkia 0,5 junttia
- paloviinaa 28 sarkkaa
- viinietikkaa 4 sarkkaa
- hapankaalia 20 sarkkaa
- ohramaltaita 2 karnitsaa
Kapteenille maksettiin ruokaraha, joka oli 12 kertaa matruusin osa.