Kato
Leipäviljasato epäonnistui suuressa osassa maata. Viljaa saatiin 3,7 miljoonaa hehtolitraa. Yhtä huono sato saatiin vuona 1862, mutta sitä ennen ei kertaakaan 1830-luvun katovuosien jälkeen. Viime vuonna saatiin normaali sato eli 5,2 miljoonaa hehtolitraa.
Eniten huonoon satoon vaikutti halla, joka koetteli lähes koko maata. Ruista saatiin korjattua 30 prosenttia alle viime vuotisen. Kotimainen nettosato asukasta kohti oli vain 150 litraa, mikä oli puolet hyvien vuosien määrästä.
Huonoa satoa paikattiin tuonnilla. Sekin kohosi viljakaupan vapautuksen ansiosta uuteen ennätykseen, 1,4 miljoonaan hehtolitraan. Se oli kolmasosa maassa syötävästä viljasta, kun lähes miljoona hehtolitraa piti varata siemeneksi. Viljan tuonti oli suurin syy Suomen kauppataseen suureen vajeeseen Venäjän kanssa. Tuonti Venäjältä oli 34 miljoonaa markkaa ja vienti puolet siitä.