Valtiopäiväkutsu

Syyskuussa hallitsija kutsui valtiopäivät koolle, kuten oli luvannut edellisen kokouksen päättyessä ja monen asian jääneen päättämättä. Näin valtiopäivistä oli muodostumassa keskeinen osa Suomen valtioelämää. Edustajien vaalissa oli mukana pientä poliittista peliä fennomaanien, liberaalien ja svekomaanien kesken. Säätyjen voimasuhteet olivat kuitenkin etukäteen selvät. Fennomaanit tulevat hallitsemaan talonpoikien säätyä ja papistossa heillä oli myös vahva edustus.

Jälleen valtiopäivien kokoontuminen osoitti hallitsijan erikoista luottamusta. Häntä vastaan oli tehty murhayritys, joka teki Aleksanterista epäluuloisen.

"Tarjoomme teille, meidän rakkaille, uskollisille alamaisillemme, Suomen suuriruhtinakunnan maansäädyille, kreiveille, vapaaherroille, ristaristolle ja aatelille, arkkipiispalle, piispoille, papistolle, kaupunkein porvaristolle ja yhteiselle talonpoikaissäädylle, erinomaisen lempemme, armollisen suosiomme ja hyvän tahtomme, Jumalan kaikkivaltiaan kanssa... niin käskemme ja sädämme, että yleiset valtiopäivät avataan Helsingin kaupungissa tammikuun 22 päivänä ensinnätulevata vuotta...

Aleksandria -nimisessä höyrylaivassa, Krontstadtin suurella ulkosatamalla, 25 päivänä syyskuuta 1866.

Aleksander."