Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Yksityispankit :: 1866 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Yksityispankit

Tammikuun 15. päivä annettiin asetus yksityispankeista, niiden perustamisesta ja setelinanto-oikeudesta. Yksityispankin sai perustaa joko henkilöyhtiönä tai osakeyhtiönä. Kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä ja puolet henkilöyhtiön osakkaista piti olla Suomen kansalaisia. Lupaa haettiin senaatilta, joka määräsi mm. kantarahaston suuruuden, jonka piti olla vähintään 1,5 mmk. Kantarahaa ei saanut antaa ulos tai vähentää. Sen piti ylittää pankin ulkona olevat sitoumukset 10 %:lla. Lisäksi pankilla tuli olla vararahasto.

Yksityispankki ei saanut harjoittaa muuta elinkeinoa kuin raha- ja arvopaperikauppaa, eikä sillä saanut olla "muuta kiinteätä omaisuutta kuin mitä pankkiliikkeen pitämiseen voidaan tarvita". Pantiksi saadut kiinteistöt piti myydä heti kuin se oli mahdollista.

Pankki sai laskea liikkeeseen velkaseteleitä senaatin luvalla, jos niillä oli kiinteä vakuus. Nämä setelit piti aina lunastaa maan rahalla. Lisäksi pankki sai antaa shekkejä, maksuosoituksia ja vekseleitä pienille summille, mutta vain nimelle osoitettuna.

Toiminnalle asetettiin rajoituksia, joissa tehtiin selväksi mm. valtion ja pankin riippumattomuus:

"Älkön myös yksityispankin omia osakkeita samassa pankissa diskontattako tahi missään tapauksessa otettako lainan, kassakreditin tai muun sitoumuksen vakuudeksi". (–§12)

"Älköön yksityisellä pankilla olko odotettavana mitään raha-apua valtiovaroista tahi muuta avuntekoa hallitukselta; älköönkä valtiotakaan sekoitettako pankin yksityisiin yrityksiin tahi tulko se pankin voimassapitämiseen avullisena olemaan". (–§22)

Suomessa oli kaksi yksityispankkia Föreningsbanken i Finland eli Suomen Yhdyspankki, joka oli perustettu vuonna 1861, sekä maanviljelijöiden yhteisesti omistama Hypoteekkiyhdistys, joka oli perustettu vuonna 1860.

Lisäksi maassa oli joukko paikallisia säästöpankkeja. Ne eivät rahoittaneet elinkeinotoimintaa, vaan kokosivat tavallisten ihmisten säästöjä ja antoivat pieniä lainoja. Maan suurimmat teollisuuslaitokset saivat lainoja valtiolta.

SYP:n setelit

Yhdyspankki sai oikeuden laskea liikkeeseen omia seteleitään 1,5 miljoonan markan arvosta. Ehtona oli, että näistä talletettiin vakuus Suomen Pankkiin ja senaatti vahvisti setelien ulkonäön. Luvan oli tarkoitus olla voimassa vuoteen 1872. Tällaisista seteleistä ei maksettu korkoa ja pankin oli ne vaadittaessa lunastettava Suomen markoilla.

Yhdyspankin seteleiden ulkonäkö vahvistettiin majesteetin välipäätöksellä 21.11. Ne olivat samantapaisia kuin Suomen Pankin setelit, mutta tekstinä oli "Suomen Yhdyspankki maksaa vaadittaissa tästä setelistä sata markkaa", eikä setelissä ollut valtion vaakunaa.

Konkurssi

Maan mahtaviin teollisuusjohtajiin ja Yhdyspankin johtoon perustajiin kuulunut Adolf Törngren teki konkurssin. Syynä oli Tampereen pellavatehtaaseen tehdyt suuret sijoitukset. Törngrenin velat olivat 2,4 miljoonaa markkaa. Varat olivat 3 miljoonaa markkaa, mutta se oli lähinnä maaomaisuutta, mm. Nuutajärven ja Laukon kartanot, jotka hän oli perinyt. Monitoimisella miehellä oli lisäksi rauta- ja lasiruukki, laivayhtiö ja telakka Helsingissä. Pellavatehdas jatkoi toimintaansa Yhdyspankin tuella. Yritys oli sinänsä kannattava. Suurin ongelma olikin jo vuosia ollut Törngrenin rahankäyttö.