Järjestysvalta
Santarmit
Suomeen perustettiin oma erillinen santarmihallinto. Organisaatio oli ollut täällä toiminnassa jo 1810-luvulta asti. Suomi kuului Pietarin santarmipiirin alueeseen. Itämaisen sodan jälkeen Suomen osastoa alettiin vahvistaa. Yksikön tehtävänä oli muutaman kymmenen virkailijan ja sotilaan avulla raportoida kaikista valtakunnan vihollisista ja Suomen "kaikkien säätyjen mielialoista". Eniten oli raportoitavaa opiskelijoista, jotka aika ajoin esittivät valtionvastaisia mielipiteitä. Suomen osaston päällikö August Tobiesen kertoi eteenpäin myös, että eräät kuvernöörit olivat venäläisvastaisia ja rahvaskin – vaikka olikin kuuliaista – oli tappelun haluista.1
Sotaväki
Valtion menojen pienentämiseksi Suomen tarkk'ampujapataljoonat hajotettiin toistaiseksi. Tämä merkitsi ruotujakoisen sotaväen lakkaamista.Se oli lakkautettu vuonna 1809, mutta kutsuttu kokoon Itämaisen sodan vuoksi. Sen jälkeen ne oli järjestetty uudelleen pysyvälle kannalle vuonna 1857. Suomen sotaväeksi jäivät nyt Suomen kaartin 700 miestä, meriekipaasi ja kadettikoulu. Lisäksi maassa oli Venäjän armeijan osastoja. Talonpoikien sääty oli esittänyt ruotuarmeijan lakkauttamista, koska sen ylläpito oli heille raskasta. Hallitsijan päätös johtui kuitenkin muista syistä: joukkoja ei tarvittu rauhanaikana.