Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Rautatie :: 1867 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Rautatie

Finlaysonin tehtaan tuotemerkki. Museovirasto.

Finlaysonin tehtaan tuotemerkki. Museovirasto.

Senaatin varapuheenjohtajan sähke 25.10.1867 kenraalikuvernööri Adlerbergille Pietariin koskien Pietarin radan leveyttä. KKK 16,I/1867. Kansallisarkisto.

Senaatin varapuheenjohtajan sähke 25.10.1867 kenraalikuvernööri Adlerbergille Pietariin koskien Pietarin radan leveyttä. KKK 16,I/1867. Kansallisarkisto.

Rautateiden jatkorakentaminen oli esillä valtiopäivillä. Suunnitteilla oli radat Hämeenlinnasta Lahteen ja Tampereelle sekä Pietariin. Hallituksen kertomuksessa säädyille todettiin, että rautatien rakennusta Hämeenlinnasta Tampereelle ei voitu aloittaa, koska paloviinavero ei näyttänyt tuottavan niin paljoa varoja kuin oli odotettu. Senaatti oli hylännyt myös yksityisen hankkeen saada rata Tampereelle.

Hallitsija antoi valtiopäiville esityksen radan rakentamisesta Pietariin. Se kulkisi Riihmäen kautta. Säädyt hyväksyivät sen samoin kuin siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt eli uuden valtionlainan. Kiistaa syntyi siitä, tuliko työt aloittaa heti hätäaputöinä vai vasta myöhemmin parempina aikoina.

Tampere oli maan suurin teollisuuskeskus, mutta jäi edelleen ilman rataa. Rataa Pietariin perusteltiin kuitenkin Suomen teollisuuden tarpeilla:

"Koska Suomenmaan teollisuus, maanviljelys ja kauppa... ovat osoitetut Keisarikunnasta etsimään lähintä menekkiänsä... sekä tilaisuuden valmistaminen työansioon viimeksi kuluneiden katovuosien kautta hädässä olevalle väestölle maassa on tuiki tarpeellinen."

Koska säädyt olivat olleet asiasta erimielisiä ja koska koko rakennustyö uhkasi raueta, hallitsija määräsi joulukuussa asetuksella senaatin hankkimaan rahat ja aloittamaan työt.

Valtiopäivät oli jo myöntynyt siihen, että Suomen valtiolle voidaan ottaa 18 miljoonan markan laina. Jotta työ voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian, hallitsija ilmoitti, että Venäjän yhteisistä varoista annetaan siihen heti 10 miljoonaa markkaa. Koko rata Pietariin asti rakennettaisiin suomalaisin voimin ja se tulisi Suomen rautateiden haltuun. Koska rakennustyö aloitettiin Venäjän "riikinrahaston" varoilla, sille tulisi kolmasosa rautatien tulevasta voitosta.1

Rata päätettiin rakentaan samaan leveyteen kuin Venäjällä oli eli "viisi jalkamittaa leveäksi". Suomalaisista senaattoreita Snellman oli toista mieltä: hänestä uuden radan tulisi olla kapeampi, koska se oli halvempi. Venäjän armeijan mielestä oli selvää, että Suomessa oli sama raideleveys kuin muualla valtakunnassa. Tämä vaikutti eniten tehtyyn päätökseen. Kenraalikuvernööti Adlerberg halusi aloittaa työt heti, jotta saataisiin apua nälissään kulkeville ihmisille. Senaattoreista Snellman oli jyrkimmin vastaan. Hänen mielestään tällaista työtä ei kannattanut tehdä hätätyönä ja työmaa lisäisi tautivaaraa. Hän kuitenkin hävisi.


  1. K. M. Armollinen asetus rautatien rakentamisesta Helsingin-Hämeenlinnan linjalla olevan Riihimäen pysäyspaikan ja Pietarin kaupungin välille. 9.12.1867. K. M. Armollinen asetus erinäisistä määräyksistä rautatien rakentamisen suhteen Helsingin-Hämeenlinnan linjalla olevan Riihimäen pysäyspaikan ja Pietarin kaupungin välille. 9.12.1867.