Kato
Poikkeuksellisen pitkä talvi ja huono kesä tekivät hallitukselle selväksi, että oli ryhdyttävä poikkeustoimiin viljapulan vuoksi. Syyskuussa selvisi onnettomuuden laajuus. Kokonaissato oli 2,8 miljoonaa hehtolitraa, kun hyvinä vuosina saatiin yli viisi miljoonaa.
Senaatissa keskusteltiin kiivaastikin hallituksen roolista. Finanssipäällikkö J.V. Snellman edusti tiukkaa kantaa. Viljaa ei tullut ostaa liiaksi eikä hätätöitä järjestää, koska valtiolla ei ollut siihen varaa. Kaikki olisi otettava lainaksi. Valtion kassa olikin lähes tyhjä. Valtio antoi lainoja siemenviljan ostoon lähes miljoonalla markalla. Syyskuussa varat olivat 2,7 miljoonaa markkaa ja pakolliset menot lähes 7 miljoonaa.
J.V. Snellmanin laskelmia lainasta, jota senaatti haki 10.9.1867. VSV 10/1867. Kansallisarkisto.
"Valtiolla ei ole mitään varoja annettavana lahjana eikä lainana. Siitä olen jo ennen ilmoittanut. Suokaa siis anteeksi, että minua hämmästyttää se keveys, millä miljoonia tilataan. Se on omansa vahvistamaan porvareissa ja talonpojissa sitä uskoa, että varat ovat loppumattomat, vaikka edelliset tuhlaavat mielin määrin huonoissa konkursseissa, jälkimmäisiä taas vuosi vuodelta ruokitaan maan kustannuksella."
Kun viljaa oli joka tapauksessa maahan saatava, ainoa vaihtoehto oli laina. Snellman järjesti sellaisen Rotchildin pankkihuoneelta Saksasta.
Syyskuun 10. päivä senaatti päätti yksimielisesti esittää hallitsijalle, että valtiolle otetaan lainaa Saksasta viljan ostoon. Pankkiiriliike M.A. von Rothschild & Söhne Frankfurt am Mainista lupautui järjestämään 5,4 miljoonaa markkaa heti. Snellman vetosi vanhaan tuttavaansa, että jos laina järjestettäisiin tavalliseen tapaan myymällä obligaatioita, Suomen kansa olisi kuollut nälkään ennen kuin rahat olisi koottu. Lokakuussa Aleksanteri II myönsi valtuudet ja takuut korkeintaan 6 miljoonan markan lainaan kahdeksi vuodeksi. Tällä rahalla ostettiin viljaa 55.653 tynnyriä. Tosin kaikkea ei saatu perille ennen talvea ja meren jäätymistä. Suurin osa meni maan pohjoisiin osiin, missä kato oli pahin.
Maahan tuotiin tämän vuoden aikana viljaa 1,1 miljoonaa hehtolitraa. Määrä oli suuri mutta ei riittävä. Kun oma sato oli erikoisen heikko, viljaa oli asukasta kohti vain 170 litraa. Se oli sata litraa alle tarpeen. Viljan oston lisäksi valtio torjui nälkää käynnistämällä hätäaputöitä, tie- ja kanavarakennuksia ja työtupia. Riihimäen-Pietarin radasta tehtiin päätös marraskuun lopussa.