Suomen asema
Ruotsin ja Venäjän välien kiristymisen seurauksena kummallakin puolella alettiin ajatella Suomen kohtaloa mahdollisessa sodassa. Venäjä tarjosi 6. lokakuuta Ruotsille apuaan Englantia vastaan, mutta sitä ei otettu vastaan.
Venäjän puoleisessa Suomessa eli Vanhassa Suomessa valmistauduttiin myös tulevaan. Joulukuun 29. päivänä Aleksanteri kiitti alttiudesta väliaikaisen nostoväen muodostamisessa.
Tilsitissä Aleksanteri ja Napoleon eivät sopineet mitään Suomesta. Syksyllä Napolen kuitenkin alkoi tarjoilla Suomea Venäjälle, jos se lähtisi mukaan sotaan Ruotsia vastaan. Napoleonin ohjeissa ulkoministerilleen 14. syyskuuta sanottiin mm:
"Mutta jos kuninkaan hulluus vie hänet yhä vielä kieltäytymään yhtymästä yhteiseen asiaan, omien alamaistensa vapauden ja Itämeren itsenäisyyden asiaan, niin Keisari ajattelee, että hänet täytyy siihen pakottaa... Sotaisten toimien tulee sitten seurata tätä julistusta. Venäjä voi vallata Ruotsilta Suomen... Eiköhän tämä uhkaava asema riitä jo itsessään pelottamaan Ruotsia, nostattamaan kaikki mielet hallitsijan hulluja toimia vastaan..."1