Kylmä
Vuosi oli erikoinen. Tammikuu oli hyvin kylmä, mutta helmikuu lämmin. Kylmä jatkui maaliskuussa. Hämeenlinnassa oli pakkasta 35 astetta. Huhtikuussa kylmä jatkui. Helsingin keskilämpö oli -1,1 astetta ja Kajaanin -4 astetta. Varsinainen yllätys oli toukokuu. Se oli kylmin miesmuistiin. Lunta satoi lisää ja keskilämpö Helsingissäkin jäi 1,8 asteeseen, kun se yleensä oli 5 ja 10 asteen välissä. Vesijärven yli ajettiin reellä ja hevosella vielä toukokuun lopussa. Järvi oli täysin jäätön vasta kesäkuun 12. päivä. Lunta oli maassa paitsi pohjoisessa myös Savossa vielä kesäkuun puolivälissä. Kallavedestä lähti jäät 17. päivä.Kylmä loppui yhtäkkiä ja juhannuksena oli ennennäkemätön helleaalto. Pitkän talven ja sateisen alkukesän vuoksi maa oli märkää kesäkuun loppuun asti. Kylväminen oli vaikeaa ja rehun puutteen vuoksi karjaa oli teurastettava. Heinäkuussa kaikki näytti kuitenkin palaavan ennalleen ja sadon odotettiin olevan kohtuullinen. Elokuun lopussa alkoi kuitenkin olla halloja ja syyskuun alussa, 3.– 6. päivä se iski melkein koko maahan. Kerrottiin, miten ohran tähkissä kiiltelivät jäät. Sadosta menetettiin huomattava osa Etelä-Suomea lukuunottamatta. Myös peruna- ja heinäsato oli huono kovien sateiden vuoksi. Kovat pakkaset alkoivat marraskuussa ja jatkuivat koko joulukuun. Etelä-Suomeen tuli lumi 5. marraskuuta.1
- Vuoden keskilämpö oli Helsingissä 1,5 astetta eli alempi kuin koskaan. Mittaukset aloitettiin vuonna 1829. Tukholmasta ja Pietarista on tietoja 1700-luvun puolivälistä. Sielläkin touko-syyskuun eli kasvukauden keskilämpö oli vuonna 1867 ennätyksellisen alhainen. Pietarissa oli yhtä kylmää vuonna 1811. 1860-luvun jälkeen lämpötilat ovat selvästi kohonneet kaikkialla.