Seitsemän veljestä
Aleksis Kiven kertomuksesta Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäinen vihko. Se oli ensimmäinen laajamuotoinen suomenkielinen romaani. Kivi oli tehnyt sitä jo pitkään. Teosta mainostettiin jo neljä vuotta sitten nimellä Seittemän miestä. Ilmoituksen mukaan se oli "ilostelewa elämänkertomus seittemästä weljestä Hämeen metsissä".
Muutamat johtavat kirjallisuusmiehet pitivät Kiven teosta "suomalaisen kirjallisuuden häpeäpilkkuna". Professori August Ahlqvistin mielestä Kiven "töhräykset eivät ole kertomuksia enemmän suomalaisesta kuin mistään muustakaan kansanelämästä", joten "lasten ja nuorison käteen ei tätä tuon suomalaisen Scott-Dickens-Cooperin teosta voi siis antaa!"
Herroja ehkä loukkasi tapa, jolla Kivi kirjoitti heistä. Hän kuvasi, miten suomalainen rahvas voi omilla ehdoillaan herätä sivistykseen ja isänmaan rakkauteen:
"Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän, missä löytyy se maa, se kallis maailmankulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee, ja jonka povessa lepäävät isiemme luut. Hän tiesi sen rajat, sen meret, sen salaisesti hymyävät järvet ja nuo risuaitoina juoksevat hongistoiset harjanteet. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen."