Virkamiehet

"Maamme on köyhä, sen saamme aina ja joka paikasta kuulla. Mutta yhdessä kohden olemme kuitenkin siunatut suuremmalla runsaudella kuin enimmät muut kansat. Me olemme, näet, erinomaisen rikkaat virkamiehistöstä, ja koska virkamiehet ovat kansan palvelijoita, olemme siis erinomaisen hyvin palveltu kansa."

Näin kirjoitti Uusi Suometar 5. joulukuuta. Suomessa oli virkamiehiä tuskin enempää kuin missään muussakaan maassa. Arvostelu kohdistui enemmän maan hallinnon virkavaltaisuuteen. Virkamiehiä maassa oli yhteensä 3.160. Näistä yli kolmannes oli pappeja ja muita kirkon virkailijoita. Siviilivirkamiehiä oli 1.544. Määrä oli kuitenkin kasvussa, paitsi sotilasvirkojen osalta.

Virkamiesten osuus ammatissatoimivasta väestöstä oli alle yhden prosentin. Jos koko sotaväki luettiin mukaan, virkamiesväestö perheineen oli 27.000 henkeä eli 1,5 prosenttia maan väestöstä. Vuosisadan alussa osuus oli ollut suuren armeijan vuoksi moninkertainen.

Virkamiehistön huipun muodostivat senaatin, keskusvirastojen ja lääninhallitusten virkamiehet. Keskikerrokseen luettiin opettajat sekä maaseudun ja kaupungin paikallisviranhaltijat. Näiden alapuolella olivat virastojen rutiinityötä tekevät kirjurit ja apulaiset. Korkeimpiin virkoihin päässeet oli edelleen tapana aateloida, elleivät he olleet aatelisia ennestään.