Asevelvollisuus
"Kenraalikuvernöörillemme Suomessa
Koska on herännyt kysymys ulottaa välitön osallistuminen asvelvollisuuteen Keisarikunnan kaikkia kansanluokkia käsittäväksi, Olemme Me harkinneet kohtuulliseksi käytäntöön saattaa sanotun asevelvollisuuden myös Meidän Suomen Suuriruhtinaan-maassamme nykyisen ruotujakolaitoksen tilalle, ottamalla huomioon maassa voimassa olevat lait ja asetukset. Tämän johdosta käskemme teitä ryhtymään ajoissa tarpeellisiin toimenpiteisiin mainitun asian valmistamiseksi laajaperäisellä tavalla ottaen huomioon tehdyn ehdotuksen tarkk'ampujapataljoonien muodostamisesta suhteellisesti maan väkiluvun ja rahavarojen mukaan."1
Eurooppalaisen sodan ja erityisesti Saksan pelon vuoksi keisari päätti panna Venäjällä toimeen yleisen asevelvollisuuden. Asian valmistelut aloitettiin. Hallitsija antoi vastaavan käskyn myös Suomen osalta. Siinä todettiin, että maan tuli ottaa osaa valtakunnan puolustukseen väkiluvun ja rahavarojen mukaisella panoksella. Suomen ruotujakoinen sotaväki oli lakkautettu neljä vuotta sitten ja maa piti yllä vain 800 miehen vahvuista sotamiehistöä. Se oli aivan liian vähän. Kenraalikuvernöörin johdolla aloitti työnsä komitea, jonka tuli tehdä esitys sotaväen järjestämisestä yleisen asevelvollisuuden pohjalta.