Mielenosoitus
Mielenosoitus
Ylioppilaat järjestivät 15. huhtikuuta mielenosoituksen Finlands Allmänna Tidningin toimittajaa, professori A.F. Nordqvistia vastaan. Lehdessä oli vastustettu muistomerkkiä Suomen sodan sankarin K.V. Malmin haudalle. Lehden kirjoitus oli tehty kenraalikuvernöörin kehotuksesta. Tarkoitus oli perustella, miksi ylioppilaat eivät olleet saaneet lupaa kansalaiskeräykseen Malmin muistomerkkiä varten. Siitä oli tehnyt aloitteen svekomaanien uusi lehti Vikingen.
Nordqvistin ikkunan alla pidettiin ns. kissannaukujaiset. Meteli oli kova ja ikkunoitakin rikottiin. Myös sijaiskansleri von Kothenia arvosteltiin. Asiasta tuli iso jupakka ja syyllisiä oli pakko rangaista. Koska yliopiston osakunnat eivät vapaaehtoisesti ilmoittautuneet syyllisiksi, kenraalikuvernööri pyysi Pietarista lupaa yliopiston sulkemiseen. Siihen hän sai periaatteessa luvan, mutta hallitsija toivoi, että näin pitkälle ei tarvitsisi mennä.
Sijaiskansleri ilmoitti juhlasaliin kootuille opiskelijoille 5. toukokuuta, että yliopisto suljetaan, elleivät syylliset ilmoittautuisi 24 tunnin kuluessa. Nämä taipuivat. Tulos oli kuitenkin ankara rangaistus. 170 ylioppilasta erotettiin yliopistosta määräajaksi ja ylioppilaskunta lakkautettiin toistaiseksi. Kun neljäosa opiskelijoista erotettiin, syksystä tuli hiljainen.1
Ylioppilaskunta
Toukokuun 30 päivänä annettiin Armollinen Julistus eräistä rajoituksista niistä eduista ja oikeuksista, jotka ovat myönnetyt Aleksanterin-Yliopiston Suomessa oppivalle nuorisolle: "oppivan nuorison oikeus kuntana ilmaantua ja kokoontua yhteisiin kokouksiin on toistaiseksi lakkautettava..."
Ylioppilaat saivat hoitaa yhteisiä taloudellisia yms. asioita valiomiesten välityksellä, jotka valittiin osakunnittain vuodeksi kerrallaan. Osakuntia ei lakkautettu, vaikka von Kothen ja kenraalikuvernööri esittivät asiaa. Syksyllä von Kothen sairastui.
Kurinpitoa kovennettiin myös antamalla määräys, että rehtorin tuli valvoa osakuntia ja olla tässä yhteistyössä varakanslerin kanssa. He osallistuivat osakuntien kokouksiin ja saivat myös kieltää ne kokonaan. Osakunnan piti ilmiantaa ja rangaista niitä jäseniään, jotka käsittelivät osakuntaa tai järjestystä vaarantavia asioita muissa kokouksissa.
Jopa yliopiston pilkkominen ja siirtäminen pois Helsingistä otettiin jälleen esille, mutta kenraalikuvernöörin kanta ei saanut laajempaa kannatusta. Hänen kova asenteensa oli poliittista epävarmuutta, jonka Ranskan ja Saksan sota aiheutti. Pariisissa käytiin toukokuussa kommuunin ratkaisutaisteluita.