Vuoriviljelys
Vuorihallitus sai ohjesäännön 3. lokakuuta Sen tehtävä oli "maan vuoriviljelyksen hoito".Samalla annettiin asetus vuorilaitosten ja ruukkien rakentamisesta. Lupaa perustamiseen haettiin kuvernööriltä. Jos laitos oli yhteydessä johonkin vesistöön, lupaa varten tarvittiin piiri-insinöörin tarkastus. Tämä selvitti, että hanke ei loukkaisi muiden veden käyttäjien oikeutta tai etua. Erityisesti valvottiin vedenkäyttöä voimanlähteenä.
Vesivoiman saannin edelle laitettiin kanavarakennus, "hyödyllinen järvenlasku tahi muu vedenjohto, joka voi edistää maan varallisuutta ja viljelystä". Ruukeille ei enää annettu etusijaa maan talouspolitiikassa. Sen seurauksena vesien ja kalakannan suojelu sai osakseen huomiota. Monet epäonniset järvenlaskut ja patojen rakentamiset olivat osoittaneet, miten haavoittuva vesistö oli.
Ruukille kuten muillekin teollisuuslaitoksille asetettiin myös yleisiä velvollisuuksia. Siinä seurakunnassa mihin laitos perustettiin, piti vuorilaitoksen osallistua kirkon ja pappilan rakennukseen sekä vaivaishoitoon ja muihin pakollisiin yhteisiin menoihin. Seurakunta sai kuitenkin lieventää yhtiön rasituksia, jos siitä erikseen sovittiin.