Suomalaiset
Linnustaja, julkaissut T. Cadell Strandlehdessä. Museovirasto, rariteetit.
Habit of a Market Man in Finland in 1768. Museovirasto, rariteetit 4369.
Suomen asujaimisto oli rodullisesti poikkeuksellisen yhtenäinen. Etnisiä vähemmistöjä olivat saamelaiset ja harvat mustalaiset, juutalaiset ja tataarit. Suomalaiset olivat muutaman tuhannen vuoden aikana muuttaneet pääosin etelästä, vaikka ensimmäiset asukkaat tulivat kaiketi idästä. Rodullisesti suomalaiset olivat lähes samoja ihmisiä kuin ruotsalaiset, baltit tai saksalaiset, vaikka kieli erosi selvästi ja oli peräisin idästä.
Kielen vuoksi ulkomaalaiset saattoivat pitää suomalaisia rodullisesti poikkeavana alkukansana, sivistymättöminä luonnonlapsina. Yleisesti ajateltiin, että luonnonolot olivat muokanneet kansat erilaisiksi. Suomalaisissa nähtiin kylmän talven ja pimeyden jäljet.
Suomessa kulkeneet matkailijat korostivat maan asukkaiden eriskummallisia piirteitä, kuten kykyä sietää kylmää ja kuumaa yhtä aikaa. Tämän ihmeen he huomasivat saunassa.
Ulkosuomalaiset
Osa suomalaista asui maan rajojen ulkopuolella. Venäjälle kuuluvan Viipurin kuvernementin asukasmäärä oli noin 170.000 henkeä, joista lähes kaikki olivat suomalaisia. Viipurissa asui lisäksi saksalaisia, joista useimmat olivat muuttaneet sinne Baltiasta.
Ruotsissa asui kymmeniä tuhansia suomalaisia, eniten Länsipohjassa ja Värmlannissa. Pohjois-Norjassa asui suomalaisia kveenejä.
Pohjois-Amerikkaan Suomesta oli muuttanut joitakin tuhansia ihmisiä ja todennäköisesti muutamia satoja asui ympäri Eurooppaa.
Pietarissa asui noin 5.000 suomalaista. Vielä enemmän suomalaisia oli Itä-Karjalassa ja Inkerinmaalla. Osa oli muuttanut sinne Suomesta, mutta niin kauan sitten, että eivät pitäneet itseään enää Ruotsin suomalaisina.